Joka toinen suomalainen marjastaa. Marjat ovat superruokaa ja merkittävä ruoan jatke kotitalouksille, lisäksi ne ovat myös yhä suurempi osa elinkeinotoimintaa. Luke opastaa marjastajia laatimalla kesän ja syksyn aikana useita satoennusteita.

Marjoja poimitaan nykyisin enemmän kuin aikoihin. Vuosi 2015 oli hyvä marjavuosi, jolloin taloudellisesti tärkeimpiä metsä- ja suomarjojamme kerättiin talteen ennätykselliset 64,5 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät tästä määrästä noin 20 prosenttia. Luonnonmarjojen taloudellinen arvo kipusi yli 120 miljoonaan euroon.

Kotitalouksissa marjat nautitaan pääosin sellaisinaan tai säilöttynä, ammattipoimijoiden saalis menee marjatuotteiden jalostukseen ja sieltä edelleen kuluttajille.

mustikkatekstiin
Mustikka on suosittua ”superfoodia”, jolla on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Kuva: Merja Lindroos, Luke.

Luken satoennusteet pohjautuvat vankkaan tutkimukseen

Marjasatotasoon vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi edellisen vuoden säätila, lumipeite, kuluvan kesän sää- ja tuuliolot sekä pölytyksen onnistuminen. Satoennuste voi vaihdella suuresti marjojen kukinnasta marjojen kypsymiseen.

Myös metsänkäsittelyllä ja -hoidolla on vaikutuksia marjasatojen muodostumiseen. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi mustikan versot eivät kestä avohakkuualojen suoraa auringonpaistetta eivätkä maaperän kuivumista. Harvennushakkuut puolestaan tuovat metsään lisää valoa ja kohentavat niin mustikan kuin puolukankin satonäkymiä.

Luken laatimien marjasatoennusteiden pohjalla on koealaverkosto, johon kuuluu 150–200 metsikköä ja suota eri puolilla Suomea. Kussakin metsikössä on viisi neliömetrin suuruista pysyvää koealaa, joilta lasketaan marjojen kukat, raakileet ja kypsät marjat. Tuloksista tiedotetaan marjakauden aikana useita kertoja.

Satoennusteilla on runsas joukko käyttäjiä, myös marjojen terveysvaikutukset kiinnostavat

Luonnonmarjojen poiminta on tärkeä metsien käyttömuoto Suomessa. Marjastuksesta saadaan taloudellista hyötyä, lisäksi se on tutkimuksen mukaan myös yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista kävelylenkkeilyn ja luonnonvesissä uimisen jälkeen.  Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiinnostava aihepiiri, ja tutkimustiedolle on nyt kysyntää.

Marjasatoennusteet ovat jokakesäinen mediahitti, ja niitä uutisoidaan näyttävästi. Tieto palvelee muun muassa kotitalouspoimijoita, marjayrittäjiä, jalostusporrasta ja viime vuosina myös ulkomaalaisia poimijoita Suomeen välittäviä tahoja.

Vuonna 2015 ilmestyneessä laajassa Metsä-tietokirjassa on tuhti paketti myös marjatietoa. Kirjassa esitellään muun muassa eri marjalajeja, mustikka- ja puolukkasatojen talteenottoa, marja- ja sienisatoennusteita, marjojen ravintoaineita ja terveysvaikutuksia sekä luonnonmarjojen käyttöä kotitalouksissa ja teollisuudessa. Kirja on myynnissä Luken verkkokaupassa, ja sitä voidaan myös vapaasti ladata netistä. Katso myös Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen -esite/
Non-Wood forest products boosting the North Karelian bioeconomy.

Yläreunan kuva: Merja Lindroos, Luke.