Suomalaiset keräävät metsämarjoista eniten mustikoita ja puolukoita. Käytetyimpiä ruokasieniä ovat rouskuista haapa- ja kalvashaaparousku, kangasrousku ja karvarousku, tateista herkku- ja männynherkkutatti, kantarelli ja suppilovahvero. Sienten käyttö on vielä vähäistä verrattuna marjojen kulutukseen.

Marjoilla ja sienillä on monia hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Ne sisältävät muun muassa tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Marjoissa ja sienissä on myös runsaasti kuituja, mutta niiden energiasisältö on alhainen.

Marjat ovat tärkeitä polyfenolien ja ravintoaineiden lähteitä

Marjat ovat alhaisen energiasisällön, ravintoainekoostumuksen ja kuidun ansiosta hyvä osa terveellistä ruokavaliota. Marjoista saa myös paljon polyfenoleja, joilla oletetaan olevan monia edullisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Marjoista paras polyfenolien lähde on marja-aronia.

Polyfenolit eli fenoliyhdisteet ovat voimakkaita antioksidantteja. Ne muun muassa saattavat estää kolesterolin hapettumisen ja muuttumisen sellaiseen muotoon, jossa kolesteroli pääsee kerääntymään verisuonten seinämiin. Niiden arvellaan hidastavan syöpäsolujen kasvua, vähentävän kasvainten muodostumista ja hillitsevän tulehdus- ja allergiareaktioita sekä bakteerien ja virusten lisääntymistä.

Useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa marjojen syönnillä on havaittu terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan runsas marjojen syönti vähentää metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Marjat vaikuttavat positiivisella tavalla myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja todennäköisesti ehkäisevät bakteeritulehduksia.

Marjojen myönteiset terveysvaikutukset tunnetaan myös kansanlääkinnässä. Lakan C-vitamiini on parantanut keripukin ja karpalomehu virtsatietulehdukset. Mustikka on ollut monitoimimarja, jolla on hoidettu muun muassa ripulia, keripukkia ja tulehduksia. Mustikanlehtiä on käytetty diabeteksen hoitoon.

Sienten proteiini on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista

Myös sienten ravintoainekoostumus on hyvä. Sienet ovat etenkin hyvä proteiininlähde. Niiden proteiinipitoisuus on suurempi ja aminohappokoostumus ravitsemuksellisesti korkeampi kuin kasviksissa. Sienissä on myös runsaasti kuituja: erityisesti herkkutatit ovat hyviä kuidun lähteitä.

Vitamiineista sienissä on D- ja K-vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiineja kuten folaattia, niasiinia, riboflaviinia, pyridoksiinia ja kobalamiinia. Jotkut sienilajit sisältävät myös C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja.

Lisäksi sienissä on muita bioaktiivisia yhdisteitä ja antioksidantteja, jotka voivat aktivoida muun muassa immuunijärjestelmää ja ehkäistä syöpää. Etenkin sienten beeta-glukaanit ovat kiinnostava yhdisteryhmä, jolla on todettu useita terveysvaikutuksia. Suomalaisten metsäsienten bioaktiivisia yhdisteitä ja terveysvaikutuksia on tutkittu vähän.

web_Q4F5803_eo0808
Herkkutatteja. Kuva: Erkki Oksanen, Luke

Valitse keruupaikka huolella

Metsäsienien ja -marjojen keruupaikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta saa mahdollisimman puhtaat marjat ja sienet. Tämän vuoksi kannattaa välttää keräämistä esimerkiksi vilkkaasti liikennöityjen teiden ja teollisuusalueiden läheisyydestä.

Metsämarjojen ja -sienten tutkimus on monipuolista

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa metsien keruutuotteiden kuten marjojen ja sienten pohjalta sekä tuottaa tietoa, joka tukee kestävää metsien monikäyttöä. Tutkimus selvittää myös metsämarjojen pölytyksen varmistamista.

Luke tutkii muun muassa metsämarjojen ja -sienten ravintosisältöjä sekä niiden sisältämiä bioaktiivisia yhdisteitä. Bioaktiivisilla aineilla voi olla terveysvaikutuksia. Tutkimuksissa selvitetään bioaktiivisten aineiden eristämistä metsämarjoista ja mahdollisia tuotesovelluksia. Tuotesovelluksia voivat olla esimerkiksi hoitotuotteet, ravintolisät jopa lääkkeet.

Tutkimus palvelee luonnontuotealan yrityksiä, kuluttajia ja tiedemaailmaa.

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke

Katso myös