Porotaloutta pidetään ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille herkkänä elinkeinona. Muuttuvat sääolot vaikuttavat muun muassa porojen ravinnonsaantiin.

Perinteiset poronhoitomenetelmät ovat vähitellen vaihtuneet, kun laidunolosuhteet tuntureilla ja metsissä ovat muuttuneet. Poronhoito ja monet muut laitumilla toimivat maakäyttömuodot vaikuttavat ilmaston muuttumisen ohella laidunympäristöön. Porojen laiduntaminen saattaa hidastaa tai nopeuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusta arktiseen luontoon.

Pohjois-Suomessa ilmastonmuutos tarkoittaa äärimmilleen vietynä arktisten lajien joutumista Jäämeren ja etenevän metsänrajan väliin puristuksiin. Lämpeneminen vaikuttaa arktisen luonnon hyödyntämiseen monin eri tavoin.

Alkutalven suuret säävaihtelut hankaloittavat porojen ravinnonsaantia

Pohjoisella poronhoitoalueella porojen on kaivettava ravinnokseen jäkälää ja varpuja lumen alta. Jos suojasää ja vesisateet kastelevat lumikerroksen tunturiylängöllä, missä porot pääosin laiduntavat, saattaa seuraavan pakkasen aikana syntyä maanpintaan kova jääkerros tai lumi kovettuu hyvin lujaksi ja tiiviiksi kerrokseksi. Porot joutuvat ravinnonhaussa käyttämään aikaa ja energiaa kovan lumikerroksen rikkomiseen, ja jääpeite jopa estää ravinnonsaannin.

Ongelmallinen tilanne saattaa alkaa jo alkutalvella, jos maa ei routaannu kunnolla. Poroilla on parhaat oltavat, jos lumi on alkutalvella rakeista ja kuivaa, maa kunnolla routaantunut eikä lumikerros ole jäätynyt kasvillisuuteen. Silloin porojen on helppo kaivaa ja kasvit säilyvät syöntikelpoisina.

Poroille vaikeina jäätikkötalvina tai muuten vahvalumisina talvina, porojen kunto putoaa ja kevään vasomistulos on heikko. Jo helmi-maaliskuussa osa nälkiintyneistä vaatimista voi abortoida sikiönsä. Toisaalta lumen varhainen sulaminen helpottaa ravinnonsaantia kevättalvella sekä vähentää kuolleisuutta ja parantaa porojen kuntoa vaikuttaen myös vasomistulokseen positiivisesti . Kun myös kevätvihantaa ilmestyy aikaisemmin, ravinnonhaku edelleen helpottuu. Varhainen kevään tulo ei kuitenkaan pysty kompensoimaan kokonaan talviajan vaikeuksia.

Hyönteishaitta kasvaa ilmaston lämmetessä

Vasojen syyspaino on alentunut erityisen lämpimien kesien jälkeen. Kunnon heikkenemisen johtuu hyönteisten aiheuttamasta kiusasta ja stressiä. Erään hypoteesin mukaan hyönteishaitta tuleekin kasvamaan ilmaston lämmetessä. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, mikäli kuivat keväät hidastavat vertaimevien hyönteisten kosteita oloja vaativien toukkien kehittymistä.

Kesien lämpeneminen voi kuitenkin siirtää kuitenkin useiden loishyönteisten esiintymisaluetta pohjoisemmaksi. Etelän riesa, hirvikärpänen, tarttuu myös poroon piinaten poroa ja pilaa pahimmassa tapauksessa myös vuodan.

Poronhoitajilla on nykyisin käytössään yhä parempaa teknologiaa ja hoitomenetelmiä, joilla on jo nyt sopeuduttu olosuhteiden muutoksiin. Porotaloudella on kuitenkin edessään monia haasteita laidunympäristön muutoksiin sopeutumisessa, mutta toisaalta sillä on kuitenkin elinkeinona myös verrattain hyvä sopeutumiskyky mukautua muutoksiin.. Poronhoito voi kuitenkin etääntyä yhä enemmän perinteisistä poronhoitotavoista ja käytännöistä, jolloin se ehkä muuttuu yhä enemmän karjatalouden suuntaan. Tällöin myös sen perinteinen kulttuurinen merkitys voi vähentyä.

Luke tutkii ilmaston vaikutuksia laitumiin ja porotalouteen

Luke tutkii muun muassa porolaitumia ja laidunympäristön muutoksia sekä laitumista, poronhoitotavoista ja sää- ja lumiolosuhteista riippuvien tekijöiden vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen ja talouteen. Ilmastonmuutoksen myötä muuttuvien sää ja lumiolosuhteiden vaikutukset poronhoitoon ovat yksi tärkeä kohde tutkimuksessa.