Suomessa tuotetaan naudanlihaa noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat.

Lukessa naudanlihatuotantoa tutkitaan kokonaisvaltaisesti ruokinnasta ja ympäristövaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Tarkasteltavana on koko tuotantoketju.

Maamme pohjoinen sijainti ja lyhyt kasvukausi haittaavat nurmikasvien viljelyä ja nurmirehun tuotantoa vähemmän kuin useimpia muita pellonkäyttömuotoja. Nurmesta kannattaa jalostaa maitoa ja naudanlihaa ylläpitämään elintarviketuotantomme omavaraisuutta.

Maidontuotantoon käytettävän eläinaineksen kattava hyödyntäminen naudanlihantuotannossa vähentää lihakulutukseen ilmastovaikutusta. Nurmen suuri osuus viljelykierrossa säilyttää peltojen viljavuuden, vähentää maatalouden aiheuttamaa vesistöjen ravinnekuormitusta ja ylläpitää maaseudun kulttuurimaisemaa.

Kehitystyö kattaa koko tuotantoketjun

Naudanlihantuotannon jatkuvuus edellyttää tuotannon kannattavuutta jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tätä tukeva tutkimus vaatii koko tuotantoketjun kattavaa kehitystyötä. Peltokasvikokeissa tutkitaan rehuviljelyn tuotantotekniikka ja päivitetään kasvilajien ja erityisesti niiden uusien lajikkeiden kilpailukykyä. Eläinten ruokintakokeissa teemana on rehujen ravintoaineiden hyväksikäytön tehostaminen ruokinnallisin keinoin ja eläinjalostuksen avulla.

Eläinten kasvatuskokeiden yhteydessä voidaan tutkia eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia määrämuotoisilla seurannoilla sekä mittauksilla ja tarvittaessa myös videokuvauksella.

Eläinten ruokinta, eläinaines ja kasvatusympäristö vaikuttavat ruhon koostumukseen ja lihan laatuun, mikä heijastuu kuluttajien ostopäätösten kautta lopulta tuottajahintaan. Tämän vuoksi kasvatuskokeissa seurataan eläinten lisäkasvun määrän ohella myös kasvun koostumusta.

Tutkimusta yhdessä elinkeinon kanssa

Rehujen tuotantokokeista ja eläinten ruokintatutkimuksesta saatavia tuloksia hyödynnetään suosituksissa, joilla kehitetään tuotannon järjestämistä, vähennetään tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia sekä parannetaan tuotannon kannattavuutta. Tulokset liitetään osaksi tutkimuksessa kehitettyä, suomalaisiin olosuhteisiin rakennettua naudanlihantuotannon tilamallia.

Tuotetulle tiedolle on kysyntää, sillä tutkimus toimii lähellä elinkeinoa. Tämä auttaa myös suuntaamaan työtä yhteisesti todettuihin kehittämiskohteisiin. Luken julkaisut ovat naudanlihantuottajien keskeinen tiedon lähde.

Tutkimuksen keskeisiä sidosryhmiä ovat naudanlihantuottajien sekä teurastamo- ja panosteollisuuden ohella koulutus- ja neuvontasektori sekä hallinto.