Kasvinsuojelu tarkoittaa pitkäjänteisesti suunnitellen toteutettuja toimenpiteitä, jotka vähentävät tai estävät kasvintuhoojien, eli kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten, aiheuttamia viljelykasvien sato- ja laatutappioita.

Kasvinsuojelutoimet jaetaan ennaltaehkäiseviin, mekaanisiin, biologisiin ja kemiallisiin keinoihin. Kasvintuhoojien haittojen hallinnassa perustana ovat viljelyyn liittyvät toimet: terve lisäysaineisto, monipuolinen viljelykierto, kestävät kasvilajikkeet, tasapainoinen lannoitus ja erilaiset muokkausmenetelmät.

Kasvinsuojelu on tärkeä osa kasvintuotannon riskienhallintaa. Ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kaupan lisääntymisen seurauksena kasvintuhoojat ja niiden biologiakäyttäytyminen muuttuvat ja kasvinsuojelun tutkimuksen tarve lisääntyy. Kasvinsuojelun ympäristökestävyys tulee sovittaa tuotannon taloudelliseen kestävyyteen.

Ilmasto sekä viljelykasvit ja -menetelmät ohjaavat kasvintuhoojien esiintymistä

Suomen lyhyt, nopeasti etenevä kasvukausi sekä kylmä talvi rajoittavat ja suuntaavat kasvintuhoojien esiintymistä ja lisääntymistä. Ilmastonmuutoksen myötä muutokset kasvinsuojelun tarpeessa ovat kuitenkin nopeita. Vesistöjen suuri osuus Suomen pinta-alasta edellyttää erityistä huolellisuutta kasvinsuojelutoimenpiteiltä.

Ilmaston lisäksi viljelykasvi ja viljelymenetelmät vaikuttavat kasvintuhoojalajistoon ja yksittäisten lajien runsauteen. Kasvinsuojelutoimien oikein mitoittaminen edellyttää kasvustojen ja tuhoojien tarkkailua sekä tuhoojien elintapojen ymmärtämistä. Oikea-aikainen, todetun tarpeen mukainen kasvintuhoojien torjunta mahdollistaa laadukkaan ja tuotantopanosten mukaisen sadon.

Integroitu kasvinsuojelu eli IPM

Kaikkien ammattimaisesti viljelevien tuli siirtyä noudattamaan viljelyssään integroidun kasvinsuojelun (IPM) yleisiä periaatteita vuodesta 2014 alkaen Euroopan Unionin yhteisen puitedirektiivin (2009/128/EY) mukaisesti. Tavoitteena on kemiallisesta kasvinsuojelusta ympäristölle ja ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien riskien vähentäminen.

Keskeisintä on integroidussa kasvinsuojelussa kasvinsuojeluongelmien ennaltaehkäisy muun muassa käyttämällä hyviä viljelymenetelmiä. Ensisijaisesti pyritään käyttämään muita kuin kemiallisia torjuntakeinoja sikäli kun niitä on olemassa. Noin 10 % Suomen kokonaispeltoalasta viljellään jo LUOMUna ilman kemiallista kasvinsuojelua.

Lainsäädännön vaatimukset ja valvonta kasvinsuojelussa

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta on annettu asetus (1107/2009/EY), jossa säädetään kasvinsuojeluaineiden ja tehoaineiden hyväksymisestä, markkinoille saattamisesta, käytöstä ja valvonnasta unionissa.

Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) tavoitteena on varmistaa kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja kestävä käyttö ja niiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes laatii ja toimeenpanee kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman (National Action Plan, NAP) yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa.

Mitä ovat kasvinsuojeluaineet

Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan kemiallisia ja biologisia valmisteita valmisteita, joita käytetään:

  • suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta. Nämä valmisteet ovat tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta-aineita eli insektisidejä ja fungisidejä.
  • tuhoamaan haitallisia kasveja tai kasvin osia tai estämään kasvien haitallista kasvua. Näitä valmisteita aineitarikkakasvien torjunta-aineiksi eli herbisideiksi.
  • vaikuttamaan kasvien kasvuun ja estämään lakoontumista. Näitä valmisteita kutsutaan kasvunsääteiksi.

Kasvinsuojelututkimuksen painopisteet

Luomme edellytyksiä kilpailukykyiselle pelto-, puutarha- ja metsätaloudelle

  • Tuotamme tietoa, joka vähentää tuotannon riskejä ja maksimoi tuotantopanosten hyödyn.
  • Kehitämme kustannustehokkaita menetelmiä, jotka lisäävät tuotannon kilpailukykyä.
  • Edistämme biopohjaisten raaka-aineiden jalostusta ja monipuolista käyttöä.

Edistämme muutokseen sopeutumista

  • Keräämme ja hyödynnämme tietoa kasvintuhoojista, myös vieraslajeista, niiden esiintymisfrekvenssistä, epidemiologiasta ja virulenssista  muuttuvassa tuotantoympäristössä (ilmasto, tuotantomenetelmät, uudet kasvilajit) ennakoinnin ja kestävän tuotannon kehittämiseksi.

Edistämme pelto- ja puutarhakasvien kestävyyttä

  • Kehitämme kasvinsuojeluriskejä ennakoivia ja tuhoojariskejä vähentäviä toimia. Tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden käytön optimointi ja korvaaminen biologisilla, mekaanisilla tai fysikaalisilla keinoilla.

Lisäämme ruokaketjun vastuullisuutta

  • Vähennämme haitta-aineriskejä: torjunta-ainejäämiä, mikrobeja ja toksiineja.
  • Kehitämme IPM- ja luomutuotantoa ympäristöriskien minimoimiseksi.

Vaikuttamme biotalouden päätöksentekoon

  • Tuotamme ja välitämme tietoa kasvinsuojelusta päätöksenteon tueksi  viljelijöille, metsänomistajille, tiedeyhteisölle, neuvonnalle, teollisuudelle, viranomaisille, poliittisille päättäjille ja kuluttajille.