Miksi luonnonvarojen ja ympäristön seurannat ovat välttämättömiä? Niiden avulla varmistetaan luonnonvarojen kestävä käyttö. Riittävällä tiheydellä toistettuna ne auttavat huomaamaan myös lajien uhanalaistumisen, luonnon monimuotoisuudessa tapahtuvat muutokset ja muuttuvan ilmaston vaikutuksen lajistoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Viranomais- ja asiantuntijapalvelut -ohjelma tuottaa tai koordinoi ja julkaisee huomattavan osan Suomen luonnonvarojen seurannoista:

Riistaseurannat

Luke julkaisee vuosittain suurpetojen (susi, ahma, ilves ja karhu) ja sorkkaeläinten (hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, villisika) kanta-arviot. Lisäksi se raportoi metsäriistan runsaudenvaihteluista. Muita seurattavia lajeja ovat harmaahylkeet, vesilinnut ja vuodesta 2020 alkaen myös metsähanhi.

Kansalaiset tuottavat huomattavan osan kanta-arvioiden pohjana olevista seuranta-aineistoista. Merkittäviä tietolähteitä ovat Tassu-järjestelmään kirjatut, kansalaisten ilmoittamat suurpetohavainnot ja vapaaehtoistyönä toteutettavat riista- ja peltokolmiolaskennat sekä vesilintulaskennat.

Kanta-arvioiden päätulokset julkaistaan tiedotteina ja kanta-arviot kokonaisuudessaan Riistahavainnot.fi ja Riistakolmiot.fi (pienriista) -palveluissa.

Kalaseurannat

Luke arvioi taloudellisesti tärkeimpien kalakantojen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kalakantoja arvioidaan saalistilastojen ja pysyvien seurantojen avulla. Seurattavia lajeja ovat Itämeren lohi ja meritaimen (Torniojoki ja Simojoki), Itämeren rannikkoalueen kuha-, ahven- ja siikakannat, ankerias, Teno- ja Näätämöjoen lohet, Oulankajoen vesistön taimen sekä Itämeren silakka ja kilohaili. Luken asiantuntijat koostivat myös kalojen uhanalaisuusarvioinnin 2019 (Punainen kirja).

Kalaseurantojen tuloksista kerrotaan tiedotteilla. Monipuolisia tietolähteitä ovat Kalahavainnot.fi-palvelu ja Luke.fi:n Kalat- ja kalatalous -sivusto.

Metsäseurannat ja porolaidunseuranta

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa tietoa metsävaroista ja metsien tilasta. Metsien tilan pitkät aikasarjat ovat kestävän metsätalouden perusta. VMI:n lisäksi Luke seuraa metsätuhoja ja kartoittaa tuholaisten esiintymiä, seuraa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman vaikutuksia, pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta sekä kymmenen vuoden välein suojametsäalueiden metsänuudistumista. Myös porolaidunseuranta toteutetaan kymmenen vuoden välein. Seuraavat laiduninventoinnin tulokset julkaistaan toukokuussa 2019.

Metsäseurannoista löytyy lisää tietoa Metsäinfosta ja Luke.fi:n Metsä-sivuilta.

Metsämarjaseurannat

Luken laatimat marjasatoennusteet perustuvat koealaverkostoon, johon kuuluu 150–200 metsikköä ja suota eri puolilla Suomea. Kussakin metsikössä on viisi neliömetrin suuruista pysyvää koealaa, joilta lasketaan marjojen kukat, raakileet ja kypsät marjat. Tuloksista kerrotaan Luke.fi:ssä marjakauden aikana useita kertoja.

Marjahavainnot.fi-palvelu on kolmen luonnonmarjan – mustikan, puolukan ja suomuuraimen – satoseurantaan tarkoitettu palvelu, johon kerätään kansalaisten tekemiä satohavaintoja koko maan alueelta.

Maatalousseurannat

Luke vastaa seleeniseuraasta. Seleeni on ihmiselle välttämätön hivenaine. Tutkimuksissa havaittiin 1970-luvulla, että väestön seleeninsaanti jäi selvästi alle saantisuositusten. Tilanteen korjaamiseksi natriumselenaattia on lisätty moniravinteisiin lannoitteisiin vuodesta 1984 lähtien, ja seurantojen perusteella seleenilannoitustasoa on muutettu kolme kertaa vuosina 1990, 1998 ja 2007. Luke seuraa myös maatalouden kasvintuhoojien esiintymisiä kasvukauden aikana ja tiedottaa tuhoojien esiintymisistä nettisivuillaan.

Vieraslajiseurannat

Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Vieraslaji- ja metsätuholaisten seurannoissa kansalaisten valppaus on tärkeää, jotta torjuntatoimiin päästään mahdollisimman varhain.

Kasvihuonekaasuinventaario

Luke tuottaa vuosittain maataloussektorin sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsä (LULUCF) -sektorin päästö- ja poistumatiedot Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Kasvihuonekaasuinventaarion vastuuyksikkö on Tilastokeskus ja inventaarioon kuuluu Luken vastuusektorien lisäksi energia, teolliset prosessit ja jätesektori.

Yläreunan kuva: Jouni Hyvärinen, Luke

Katso myös