Vapaa-ajankalastus on yksi suosituimmista harrastuksista. Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Suomessa on vapaa-ajankalastajia hieman alle 1,6 miljoonaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Kalastajamäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun, mutta trendi näyttää taittuneen viime aikoina. Kalastusharrastus lisääntyy erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Nuorista aikuisista kalaan ehtii yhä harvempi.

Vapaa-ajankalastajien yhteenlaskettu vuosittainen saalis on lähes 30 miljoonaa kiloa. Eniten saaliiksi saadaan ahventa ja haukea, näiden osuus on yli puolet kokonaissaaliista. Raha-arvoltaan tärkein saalislaji on kuha. Täplärapukantojen kasvaessa myös vapaa-ajanravustuksen saaliit ovat kasvaneet.

Onginta suosituinta, verkkopyynti vähentynyt

Suurin osa kalastuspäivistä kertyy sisävesillä. Suosituimmat kalastusalueet ovat Järvi-Suomen ja Kainuun sisävedet sekä merialueista lounaisrannikko. Yleisimmät kalastustavat ovat onginta, pilkkiminen ja heittovapakalastus. Verkkopyynnin osuus on vähentymässä, mutta se tuottaa kuitenkin edelleen suurimman osan saaliista.

Vapaa-ajankalastuksella on tärkeä merkitys terveellisen ravinnon lähteenä. Noin puolet kaikesta elintarvikkeeksi käytetystä kotimaisesta kalastetusta kalasta on vapaa-ajankalastuksen saalista. Itä- ja Pohjois-Suomessa kalakantojen hyödyntäminen nojaa edelleen vahvasti verkko- ja rysäkalastukseen. Nämä niin sanotut lähiruokakalastajat korostavat kotivesiltä pyydetyn kalan terveellisyyttä ja puhtautta.

Monet uhanalaiset tai vaarantuneet kalalajit, kuten taimenet, ovat tavoiteltuja saalislajeja. Niitä istutetaan kalastettaviksi. Uhanalaisten kalalajien suojelutarve ja samanaikainen pyrkimys mahdollistaa kalastaminen on lisännyt kiinnostusta pyydystä ja päästä -kalastusta kohtaan. Saaliskalojen vapauttaminen on yleistynyt myös kalastusoppaiden elinkeinotoiminnassa.

Opastoiminnan suosiota on kasvattanut vuonna 2012 voimaan tullut lupajärjestelmä, joka helpotti etenkin lounaisille ja eteläisille rannikkovesille pääsyä ja houkutteli entistä enemmän ulkomailta lähtöisin olevia kalastavia asiakkaita. Opastoiminta on osa kalastusmatkailua, jolla voi olla huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Suomessa kalastusmatkailuyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä.

Luke tuottaa tilastoja ja tekee yhteiskunnallista tutkimusta

Luke tekee joka toinen vuosi vapaa-ajankalastusta koskevan tilaston. Se kertoo valtakunnallisesti ja alueellisesti, miten paljon vapaa-ajankalastajia on, millainen on heidän ikä- ja sukupuolirakenteensa ja miten paljon ja millaisilla pyydyksillä kalastetaan. Tilasto kertoo myös vapaa-ajankalastuksen saaliista.

Luke tutkii lisäksi esimerkiksi Tenojoen lohenkalastuksen kysymyksiä, millaista on vapaa-ajankalastus saimaannorpan esiintymisalueilla ja miten kalastus ja norpansuojelu voitaisiin sovittaa yhteen.

Vapaa-ajankalastusta koskevaa tietoa tarvitsevat valtakunnalliset ja alueelliset kalatalouden ja luonnon virkistyskäytön päätöksentekijät sekä kalavesien hallinnasta vastaavat vesien omistajat, kalatalousalueet, vapaa-ajankalastajat ja tutkijat.

Tutkimustietoa tarvitaan, kun seurataan kalastuksen ja kalakantojen tilan kehitystä sekä vapaa-ajankalastuksen merkitystä alueellisesti tai kun ennakoidaan säätelypäätösten vaikutuksia tai seurataan niitä. Tietoja tarvitaan myös arvioitaessa esimerkiksi kalatalouden yhteiskunnallista merkitystä ja ympäristön tilan muutosten vaikutuksia kalatalouteen ja luonnon virkistyskäytön edellytyksiin.

Yläreunan kuva: Plugi.fi