Järvien ja rannikkovesien verkkokoekalastusten ja jokien sähkökoekalastusten tuloksia käytetään vesien ekologisen tilan määrittämiseen. Lisäksi tuloksia hyödynnetään vesien ekologista tilaa kuvaavien indikaattorien kehittämisessä vedenlaadun, kasviplanktonin, vesikasvien ja pohjaeläinten ohella. Rannikkovesien seurantoja tehdään yhteistyössä muiden Itämeren maiden ja HELCOMin kanssa.

Sisävesien koekalastuksissa käytetään NORDIC-verkkoja. NORDIC on yleiskatsausverkko, kooltaan 1,5 m x 30 m, jossa samassa verkossa on 2,5 metrin pituisina kaistaleina 12 eri solmuväliä (5; 6,25; 8; 10; 12,5; 15,5; 19,5; 24; 29; 35; 43 ja 55 mm) verkon suunnittelun yhteydessä satunnaistetussa järjestyksessä (kuva 1). Solmuvälit kasvavat kertoimen 1,25 mukaan. Tällä pyritään siihen, että verkon pyydystystehokkuus säilyisi mahdollisimman samana erikokoisille kaloille.

Verkkokoekalastusta Vesijärven Kajaanselällä. Kuva Jukka Ruuhijärvi.

Rannikkovesissä käytetään hieman erilaista yleiskatsausverkkoa, COASTAL-verkkoa, joka on käytössä muun muassa Suomen ja Ruotsin rannikkoalueiden yhteisissä kalastoseurannoissa. COASTAL-verkko on kooltaan 1,8 m x 45 m, ja yhdessä verkossa on viiden metrin pituisina kaistaleina yhdeksän eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48 ja 60 mm) suunniteltaessa satunnaistetussa ja valmistettaessa vakioidussa järjestyksessä.

Kokonaispyyntiponnistus eli verkkoöiden määrä jaetaan eri syvyysvyöhykkeille. Näin saavutetaan kattava otanta ja verkkosaaliin suurta satunnaisvaihtelua saadaan pienennettyä. Kalastukset suoritetaan kerran vuodessa. Verkkopaikkojen määrä järvissä riippuu järven koosta ja syvyyssuhteista. Rannikon koekalastusalueilla on yleensä 30–45 verkkopaikkaa. Kussakin paikassa pidetään verkkoa aina yksi yö.

Rannikkovesissämme on nykyisin kolme pitkäaikaista seuranta-aluetta, Brunskär (Korppoo), Tvärminne (Hanko) ja Helsingin/Espoon merialue ja lisäksi Ahvenanmaalla Finbo ja Kumlinge, joista vastaa Ahvenanmaan maakuntahallitus. Brunskärissä seuranta COASTAL-verkoilla aloitettiin vuonna 2002, mutta jo vuodesta 1991 alkaen tehtiin vastaavaa seurantaa erityyppisillä verkoilla, joissa oli viisi eri solmuväliä. Tvärminnessä ja Helsingissä koekalastukset aloitettiin vuonna 2005. Ahven on avainlaji, josta otetaan naaraista yksilökohtaiset tiedot ja näytteet ikämääritystä varten. Muista lajeista kirjataan yksilömäärät kussakin pituusluokassa ja punnitaan kokonaispaino lajeittain, verkkopaikoittain ja solmuväleittäin.

Ahventen lukumäärä kokoluokittain COASTAL-verkkojen saaliissa verkkoyötä kohti Brunskärissä Korppoossa. Isojen ahventen osuus oli jakson alussa suurempi 1990-luvun runsaiden vuosiluokkien ja ahvenen kasvulle suotuisien lämpimien kesien ansiosta. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.