Silakka on sekä määrältään että arvoltaan kaupallisen kalastuksen tärkein saalislaji. Sisävesien tärkein saaliskala on muikku sekä määrältään että arvoltaan.

Silakan osuus merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on noin 90 prosenttia ja arvosta 70 prosenttia. Muita tärkeitä saalislajeja ovat siika, kilohaili, kuha, ahven ja lohi. Lähes kolmasosa saaliista kalastetaan Selkämereltä ja vajaa viidennes Saaristomereltä.

Valtaosa silakkasaaliista ja lähes koko kilohailisaalis käytetään rehuna. Silakan ja kilohailin kalastus on hyvin keskittynyttä, pieni joukko aluksia kalastaa suuren osan saaliista. Silakan kalastus on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Silakkaa on ollut meressä paljon ja saaliskiintiöt suuria. Samaan aikaan osa isoista troolareista on siirtynyt ulkomaalaisten omistukseen ja saalista on alettu purkaa entistä enemmän Ruotsiin ja Viroon.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana varsinkin silakan, kilohailin, turskan ja lohen saaliit ovat vaihdelleet huomattavasti. Saalisvaihteluihin vaikuttavat muun muassa rehukalan menekki, kalakannoissa tapahtuneet muutokset ja saaliskiintiöt.

Muikku tärkein saaliskala sisävesillä

Muikku on koko kaupallisen kalastuksen arvoltaan toiseksi tärkein saaliskala. Viimeisen viidentoista vuoden aikana muikkusaaliin määrä on vaihdellut 2,4 – 2,8 miljoonan kilon välillä. Seuraavaksi tärkeimpiä sisävesikalastuksen lajeja arvoltaan ovat kuha, ahven ja siika. Etenkin kuhasaaliit ovat viimevuosina kasvaneet.

Sisävesiltä pyydetyn kotimaisen kalan osuus kalakaupassa on vain muutamia prosentteja. Kuha siika ja ahven ovat kuluttajien suosiossa ja niitä toivottaisiin saatavan kalatiskeihin lisää. Muikkua puolestaan on saatavilla runsaasti.

Suurin osa kaupallisen kalastuksen saaliista saadaan merialueilta. Merialueen saalis on lähes 150 ja sisävesien noin 6 miljoonaa kiloa. Rekisteröityneitä kaupallisia kalastajia on merialueella hieman yli 2 000. Heistä neljännes saa vähintään 30 prosenttia tuloistaan kalastuksesta. Sisävesillä rekisteröityneitä kalastajia on noin 550, joista kaksi kolmasosaa saa vähintään 30 prosenttia tuloistaan kalastuksesta.

Pienimuotoisen kalastuselinkeinon uudet haasteet ja mahdollisuudet

Kalastuselinkeinon harjoittajista yli 90 prosenttia harjoittaa pienimuotoista ja monitoimista perheyrittämistä. Kalastus on sesonkiluonteista, minkä vuoksi toimeentulo on tyypillisesti hankittu useasta tulonlähteestä.

Kalastuselinkeinon haasteet ja mahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla maata kalakantojen ja markkinointimahdollisuuksien mukaan. Maaseutu ja luonto ovat muuttumassa yksilöllisen kulutuksen ja suojelun kohteiksi sekä elämysten lähteiksi, joten myös perinteinen kalastusammatti on sopeutunut uusiin vaatimuksiin. Uudessa tilanteessa korostuu elinkeinon rooli terveellisen lähiruoan tuottajana ja ravinteiden poistajana vesistöistä.

Luke tekee yhteiskunnallista tutkimusta ja tuottaa tilastoja

Hylkeiden ja merimetsojen vaikutukset kalastukseen aiheuttavat ristiriitoja. Kiistojen lieventäminen ja ratkaisujen etsiminen edellyttävät laajaa yhteisymmärrystä siitä, mistä niissä lopulta on kyse. On tärkeää tutkia käytännöllisiä tapoja, joilla edistetään eri toimintojen yhteiseloa ja vuoropuhelua sekä kehitetään elinkeinojen edellytyksiä.

Luke tekee tutkimuksessaan yhteistyötä yli sektorirajojen, sillä kalastuselinkeinon synergioita etsitään entistä useammin kalastuksen sekä vapaa-ajanpalvelujen ja ympäristötoimien yhdistelmistä. Esimerkiksi vähäarvoisten kalalajien pyynti työllistää jo nyt useita yrittäjiä. Monet kalastajaperheet ovat erikoistuneet pienimuotoiseen jalostukseen ja suoramyyntiin. Kauppojen kalatiskit täyttyvät tuontikalasta, mutta uusimmat ruokavaliosuositukset ja kalastuksen kestävyyden vaatimukset avaavat uusia mahdollisuuksia lähikalan tuottajille.

Luke tuottaa vuosittain tilaston kaupallisesta kalastuksesta merellä ja kerää saalistiedot  sisävesien kaupallisesta kalastuksesta. Kalastustilastoja käytetään seurattaessa kalakantojen tilaa ja kalastuksen kehitystä. Tietoja tarvitaan myös arvioitaessa esimerkiksi kalatalouden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taloudellista tilaa tai ympäristömuutosten vaikutuksia kalatalouteen. Kalastustilastot ovat yhtenä perusteena päätettäessä muun muassa Itämeren lohi-, silakka-, kilohaili- ja turskasaaliiden vuosittaisista kiintiöistä.

Luken tuottamaa tietoa kaupallisesta kalastuksesta hyödyntävät päätöksentekijät, elinkeinon edustajat, tutkijat ja kansalaiset.

 

Yläreunan kuva: Pro Kala ry

Katso myös