Itämereen laskevien jokiemme lisäksi luonnonvaraisia meritaimenkantoja tavataan Jäämereen laskevissa Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä. Tenojoen meritaimenkannat ovat maamme mittakaavassa varsin huomattavat, sillä parhaat vuosisaaliit lähentelevät jopa 10 tonnin tasoa.

Taimen esiintyy Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä vahvojen lohikantojen rinnalla. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lohi hallitsee pääuomia ja isompia sivujokia taimenen tuotantoalueiden keskittyessä pienempiin sivujokiin ja purovesiin.

Kuvassa taimen Näätämöjoen vesistössä, kuva: Panu Orell, Luke

Tenojoella meritaimenen on todettu vaeltavan aktiivisesti vesistön ylimpiin latvahaaroihin asti, yli 300 kilometrin päähän jokisuun/vuonon syönnösalueelta. Merivaelteisten taimenien lisäksi vesistössä tavataan paikallisia purotaimenia sekä erikokoisten jokiuomien ja suvantolaajentumien välillä liikkuvia jokitaimenia. Todennäköisimmin vesistöalueella esiintyy myös järvivaelteisia taimenia.

Näätämöjoessa meritaimenen tuotantoalueiden on havaittu keskittyvän pääasiassa joen alajuoksulle ja ala- ja keskijuoksun sivujokiin. Vesistön yläjuoksulla tavataan yleisemmin järvivaelteisia taimenia sekä jokialueella ja sen laajoissa suvantolaajentumissa liikkuvia jokitaimenia.

Jäämereen laskevien jokiemme taimenkantojen tilaa seurataan lähinnä laajojen lohiseurantojen sivutuotteena. Viime vuosina molemmissa vesistöissä on kuitenkin toteutettu myös taimenkantoihin keskittyviä tutkimuksia. Tenojoella on selvitetty meritaimenien vaelluskäyttäytymistä ja kutualueiden sijaintia radiotelemetriatutkimuksella. Näätämöjoella on tutkittu merivaelteisen taimenen esiintymistä isotooppianalyyseillä.

Taimenkantojen tilan arvioidaan olevan molemmissa vesistöissä elinvoimainen, joskaan tarkkaa tietoa eri taimenkomponenttien tai mahdollisten osapopulaatioiden tilasta ei ole.

Yläreunan kuva: Panu Orell, Luke