Taimen on maassamme laajalle levinnyt, monimuotoinen ja varsin sopeutumiskykyinen vaelluskala. Tästä huolimatta alkuperäisiksi ja luonnonvaraisiksi luokitellut, Itämereen laskevien jokien meritaimenkannat sekä Sisä-Suomen reittivesien järvitaimenkannat ovat uhanalaisia.

Suomenlahden ja sen lähialueen pikkujoissa elää yhdeksän alkuperäiseksi luokiteltua meritaimenkantaa. Pohjanlahdella alkuperäisiä meritaimenia elää Isojoessa, Lestijoessa ja Tornionjoessa. Merivaelteisia taimenkantoja elää myös Jäämereen laskevissa vesistöissämme, Teno- ja Näätämöjoessa.

Järvitaimen vaeltaa pääosin suurilla sisäjärvillä ja reittivesissä. Purotaimen elää yleensä paikallisena vesistöjen latvaosissa, joihin ei välttämättä ole vaellusyhteyttä. Lisäksi tavataan niin sanottuja jokitaimenia, jotka liikkuvat jokivesistöissä erikokoisten jokiuomien ja suvantolaajentumien välillä.

Sähkökalastusta taimenen poikastuotantoalueella Mustajoella. Kuva Esko Kivistö.

Taimenkantoja tutkitaan ja niiden tilaa seurataan useissa vesistöissä monipuolisilla tutkimusmenetelmillä. Tavallisin ja lähes kaikkialla aktiivisessa käytössä oleva seurantamuoto on taimenen poikastiheyksien arviointi sähkökalastuksilla jokien koskialueilla.

Luken vesiviljely ylläpitää viljelylaitoksissaan yhteensä 27 uhanalaista tai kalataloudellisesti merkityksellistä taimenkantaa luonnonvaraisten kantojen tuki- ja kotiutusistutuksia sekä pääosin kalastusta varten tehtäviä velvoiteistutuksia varten.

Vuoden 2019 alusta kaikki mereen kalastuksen tarpeisiin istutettavat taimenet tulee olla rasvaeväleikattuja, ja rasvaevälliset luonnonvaraiset taimenet ovat merialueella kokonaan rauhoitettuja. Myös sisävesien rasvaevälliset taimenet ovat kokonaan rauhoitettuja leveyspiirin 64o00´N eteläpuolella. Taimenta koskevat alamittasäädökset ja rauhoitusajat löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

Yläreunan kuva: Ville Vähä, Luke