Suomeen tuodaan huomattavasti enemmän kalaa kuin täällä tuotetaan tai kalastetaan. Kotimainen kalankasvatus on pudonnut yli 20 miljoonasta kilosta noin 13 miljoonaan kiloon, vaikka kalan kysyntä on kasvanut. Kaksi kolmannesta Suomessa syödyistä lohikaloista on kasvatettu ulkomailla, lähinnä Norjassa ja Ruotsissa.

Maailmalla kalankasvatus on kasvanut vuosittain noin 2 miljardia kiloa. Vuonna 2015 kalankasvatus ohitti ensimmäisen kerran maailman naudanlihan tuotannon määrän. Kasvatetun kalan tuotanto kasvoi maailmalla, sillä luonnonvesistä saatavat kalansaaliit ovat pysyneet samoina jo vuosikymmeniä.

Kotimainen kasvatettu kala on terveellinen ja turvallinen valinta

Suomessa kasvatetusta ruokakalasta lähes 95 prosenttia on kirjolohta. Kuluttajille kasvatettu kirjolohi on terveellinen ja turvallinen elintarvikekala, jota on kaupassa jatkuvasti tarjolla. Kasvatetun kirjolohen rasvakoostumus on hyvä ja vierasainepitoisuus vähäinen. Kalankasvatustoimijoiden ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyöllä kotimaista tuotantoa voidaan räätälöidä vastaamaan vielä paremmin jalostuksen ja kuluttajien tarpeita.

Suurin osa tuotannosta Saaristomerellä

Suomessa ruokakalasta tuotetaan noin puolet Ahvenanmaalla. Manner-Suomen alueella tuotettavasta kalasta kaksi kolmasosaa tuotetaan meressä. Suurin osa tästä, noin 40 prosenttia, tuotetaan Saaristomerellä.

Ruokakalaksi tuotetusta kalasta kirjolohta on noin 12 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi merkittävin laji on siika, noin miljoona kiloa. Muita viljeltäviä lajeja ovat nieriä, taimen, kuha ja sampi, joita on kasvatettu yhteensä joitakin satoja tonneja. Ruokakalan tuotantoa yritetään monipuolistaa, ja Luke tutkii muun muassa mahdollisuuksia kasvattaa Suomessa Venäjältä peräisin olevaa kalalajia, nelmaa.

Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset vähentyneet merkittävästi

Vaikka vesiviljely on ekologisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia, sekin vaikuttaa luontoon. Kalankasvatuksen ravinnepäästöt voivat aiheuttaa paikallista rehevöitymistä. Kokonaiskuormitus on kuitenkin vähentynyt noin 70 prosenttia 1990-luvun alusta erityisesti parantuneiden ruokintatekniikoiden ja rehujen kehittymisen vuoksi. Kalankasvatuksen osuus Manner-Suomen ihmistoiminnoista aiheutuvasta fosforikuormituksesta on runsaan prosentin ja typpikuormituksesta runsaan puoli prosenttia.

Ruokakalan kasvatusta ohjataan kansallisella vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmalla ympäristön ja muiden toimintojen, kuten mökkeilyn, kannalta sopiville vesialueille. Lähtökohtana on, että uusi kalankasvatustuotanto ei saa vaarantaa vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista. Kasvumahdollisuuksia nähdään erityisesti Pohjanlahdella avomerialueilla.

Luke tutkii erityisesti kalankasvatusta kiertovesilaitoksissa ja avomerellä sekä uudenlaisia kalanrehuja. Lisäksi Luke tuottaa tilastotietoa vesiviljelystä. Tietoa kalankasvatuksesta tarvitaan kalankasvatuselinkeinon sekä kalatalous- ja ympäristöviranomaisten käyttöön. Tiedolla voidaan kehittää viljelymenetelmiä, yritystoiminnan kannattavuutta ja ympäristövaikutusten hallintaa.

Yläreunan kuva: Markus Kankainen/ Luke

Katso myös

Ajankohtaiset

Ei ajankohtaisia artikkeleita aiheesta

Blogit

Ei blogikirjoituksia aiheesta