Luke ylläpitää ja kehittää kirjolohen ja siian jalostusohjelmia. Valintajalostustoiminnan viljelylaitos Tervossa tuottaa laadukasta viljelymateriaalia, mätiä, kalanpoikasia ja emokaloja, kalankasvatukseen.

Kalojen geneettinen jalostus parantaa kalatalouselinkeinon kannattavuutta sekä tuottaa laadukkaampaa elintarvikekalaa kuluttajille. Korkeatasoisessa valintajalostuksessa parannetaan tuotanto-ominaisuuksien lisäksi myös laatu- ja terveysominaisuuksia. Esimerkiksi valitsemalla paremmin kasvatusolosuhteisiin sopeutuneita kaloja vähennetään kalojen kuolleisuutta ja siten parannetaan sekä kalankasvatuksen kannattavuutta että eläinterveyttä. Tuotantokustannuksia ja ympäristövaikutuksia taas pienennetään valitsemalla paremmin kasvavia kalayksilöitä, jotka myös käyttävät rehun tehokkaammin hyväksi. Kokonaisuutena valinnalla pyritään entistä ekologisempaan, eettisempään ja taloudellisempaan eläintuotantoon.

JALO – valintajalostuksella laadukkaampaa kalaa kuluttajille

JALO-kirjolohen valintaohjelma on kehittynyt maailmankin mittakaavassa edistykselliseksi ohjelmaksi. Ohjelmassa hyödynnetään uusimpia eläinjalostuksen menetelmiä.

JALO-kirjolohi on edennyt jo yhdeksänteen valittuun sukupolveen. Ensimmäiset emovalinnat tehtiin peruspopulaation toisesta sukupolvesta keväällä 1992, jolloin myös varsinainen JALO-valintajalostusohjelma käynnistyi tarkoitusta varten vuokratussa Nilakkalohen Tervon laitoksessa. Vuonna 1995 lypsettiin Tervossa ensimmäistä kertaa jalostusarvostelun läpikäyneet, vuosiluokan 1992 emot.

Tavoitteena ekologisuus, eettisyys ja taloudellisuus

Vuosiluokkaan 2000 asti JALO-kirjolohta valittiin pääasiassa kasvun perusteella. Vuodesta 2001 lähtien JALO-kirjolohia on valittu kahdessa linjassa.

  •     KASVU-linja on jalostettu nopeasti kasvavaksi ja se sopii hyvin sekä mädin että lihan kaupalliseen tuotantoon.
  •     MARTO-linjassa valitaan myöhäistä sukukypsyysikää, jolloin on mahdollista tuottaa isokokoista ja hyvälaatuista kalaa ilman sukukypsyyden aiheuttamaa lihan laadun alentumista.

JALO-kirjolohen kasvun parantuminen on tehokasta. Meriteuraspainon perinnöllinen edistyminen on keskimäärin 5 % / sukupolvi. Koska JALO-ohjelmassa valitaan kaloja vuosittain ja ohjelmaa kehitetään koko ajan, voidaan valintaohjelmaa verrata sijoituksiin, jotka kasvavat korkoa korolle.

Kirjolohella nopea kasvu ja aikainen sukukypsyys ovat perinnöllisesti yhteydessä toisiinsa eli valitsemalla vain kasvua sukukypsyys populaatiossa vääjäämättä aikaistuisi. Kahteen linjaan ja monen ominaisuuden valintaan perustuvalla jalostusarvostelulla JALO populaatiossa on kuitenkin onnistuttu laskemaan sukukypsyyden saavuttavien kalojen osuutta samaan aikaan kasvun parantamisen kanssa.

JALO-kirjolohella Diplostomum-loismadon aiheuttamaa kaihia on onnistuneesti kyetty vähentämään populaatiossa 2000-luvulla valitsemalla kaihille vastustuskykyisiä yksilöitä. Tätä ominaisuutta valitaan voimakkaammin MARTO-linjassa, koska kaihialttiudella on geneettinen yhteys myöhäiseen sukukypsyyteen kasvun hidastumisen kautta. KASVU-linjan geneettinen trendi pyritään pitämään matalalla tasaisella tasolla, mutta mitatuissa arvoissa havaitaan silti selvä edullinen suuntaus vähentyneenä kaihina silmissä. Kaihia aiheuttavan loisen esiintymiseen vaikuttaa paitsi vastustuskykyisten yksilöiden valinta ja siten vähentynyt loisten tiheys, myös se että kasvu ja loisten vastustuskyky ovat geneettisesti yhteydessä toisiinsa. Siten kasvun parantaminen valinnalla vaikuttaa epäsuoralla tavalla edullisesti myös kalojen terveyteen. Luonnollisesti myös jatkuvat ponnistelut kohti entistä parempaa kasvatusympäristöä parantavat kalojen terveysominaisuuksia.

Jalostusohjelman ylläpito vaatii jatkuvaa kehittämistä

JALO kirjolohen valintaohjelman kehittyminen edistykselliseksi ohjelmaksi on mahdollistanut kalanviljelijöiden ja eläinjalostajien pitkän linjan yhteistoiminta. Sen ansiosta ohjelmassa hyödynnetään kaikkein uusimpia eläinjalostuksen menetelmiä (esim. www.mtt.fi/BGE/Software/MiX99).

Jalostusohjelman ylläpito vaatii kuitenkin jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehityspanostusta. JALO-ohjelmassa kehitetään parasta aikaa uutta kirjolohen valintaindeksiä, jonka avulla voidaan yhä paremmin parantaa niitä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti kalantuotannon arvoketjun kannattavuuteen. Lisäksi suomalaista parannettua kalamateriaalia, mittausteknologiaa ja eläinjalostusosaamista on hankkeistettu kansainvälisten yhteistyökumppanien vesiviljelyn kehittämiseksi.

JALO-kirjolohen vuodet

Parhaista yksilöistä muodostettava uusi vuosiluokka saa alkunsa hedelmöityksissä, joissa tuotetaan kevättalvella parin päivän aikana noin 500 – 600 kirjolohiperhettä. Perheistä valitaan haudontamenestyksen perusteella parhaat 350 perhettä kuoriutumaan poikashalliin perhealtaisiin.

Haudonnan ja ensimmäisen kasvukauden ajan perheet ovat omina ryhminään, kunnes syystalvella jokaisesta perheestä merkitään haluttu määrä kasvatettavaksi Tervon laitoksella tulevaisuuden emokalakandidaateiksi. Täyssisarparvet kustakin perheestä toimitetaan seuraavana keväänä merikassikasvatukseen yksityiselle laitokselle. Kalat yksilöidään elektronisesti luettavalla mikrosirulla.

Meritestikasvatuksesta saadaan tietoa perheiden todellisesta suorituskyvystä aidossa tuotantoympäristössä, johon valinnan avulla kalamateriaalia juuri pyritään parantamaan.

Kaloja seurataan tarkasti koko kasvun ajan. Tietoa kerätään merkittyjen yksilöiden kasvu-, laatu-, ruumiinmuoto- ja terveysominaisuuksista. Kolmekesäisille emokalakandidaateille tehdään mittaus- ja meritestituloksiin perustuva jalostusarvostelu.

Valintaindeksit

Eläinjalostuksen tavoitteena on valita uuden sukupolven tuottajiksi geneettisesti kaikkein parhaat eläimet. Jalostusarvostelussa valintaehdokkaiden geneettinen potentiaali periytyttää ominaisuuksia estimoidaan käyttäen yksilöiden itsensä ja niiden sukulaisten mittaustietoja. Eläinjalostuksessa parhaat eläimet valitaan valintaindeksillä. Valintaindeksin avulla eläimet asetetaan arvojärjestykseen ja sen perusteella tehty valinta maksimoi perinnöllisen edistymisen. Valintaindeksi kertoo, kuinka hyvä eläin on, kun samanaikaisesti huomioidaan monia eri ominaisuuksia. Valintaindeksissä ominaisuuksien painokertoimet kuvaavat, kuinka paljon kutakin ominaisuutta halutaan perinnöllisesti parantaa.

Kirjolohen KASVU-linjan valintaindeksi on painotettu edistämään nopeaa kasvua ja MARTO-linjan indeksi on optimoitu vastustamaan aikaista sukukypsymistä.

JALO-kirjolohen linjojen indeksien ominaisuuksien painotukset.
JALO-kirjolohen linjojen indeksien ominaisuuksien painotukset.

Sukulaisuuden hallinta

Kirjolohen sukupolvenväli on kolme vuotta, mutta valintaa tehdään joka vuosi, joten valintajalostuspopulaatio muodostuu kolmesta osapopulaatiosta. Osapopulaatioiden ylläpito mahdollistaa vuosittaisen valinnan lisäksi myös koko populaation geneettisen vaihtelun riskienhallintastrategian.

Emojen valinnassa ja parituksessa käytetään ’optimaalinen geneettinen vaikutus’ -teoriaan perustuvaa menetelmää, joka huomioi samanaikaisesti sekä yksilöiden geneettisen potentiaalin (valintaindeksin) että valittujen yksilöiden vaikutuksen populaation sukulaisuusasteen nousuun. Tämä toteutetaan valitsemalla kalojen joukosta ne yksilöt, joiden keskinäinen sukulaisuus on mahdollisimman alhainen, mutta joilla on samanaikaisesti mahdollisimman korkea geneettinen potentiaali. Näin voidaan tehokkaasti maksimoida pitkän aikavälin perinnöllinen edistyminen sekä rajoittaa sukulaistuminen hyväksyttävälle ja ennalta määrätylle tasolle. JALO on Suomen ensimmäinen eläinjalostusohjelma ja maailman ensimmäinen kalanvalintaohjelma, joka soveltaa tätä menetelmää.

JALO kirjolohen sukupolvet ja vuosiluokat. Luken ylläpitämän kansallisen kirjolohen valintajalostusohjelman populaation suljettiin 1989 (vl89/90) perustajapopulaation (P) luonnin myötä. Tänä vuonna hedelmöitetty vuosiluokka 2016 (vl16) edustaa siten yhdeksättä sukupolvea (Jalo9). Emoina käytetään pääasiassa 2+ kaloja, mutta osin myös 3+ yksilöitä (katkoviivat).
JALO kirjolohen sukupolvet ja vuosiluokat. Luken ylläpitämän kansallisen kirjolohen valintajalostusohjelman populaation suljettiin 1989 (vl89/90) perustajapopulaation (P) luonnin myötä. Tänä vuonna hedelmöitetty vuosiluokka 2016 (vl16) edustaa siten yhdeksättä sukupolvea (Jalo9). Emoina käytetään pääasiassa 2+ kaloja, mutta osin myös 3+ yksilöitä (katkoviivat).

Jalostusmateriaalin suojaaminen

Eläinjalostustyössä on aina riskinä, että paranneltua materiaalia voidaan joissain yhteyksissä käyttää väärin. Siitä syystä jalostusohjelmat kautta maailman ovat joutuneet pohtimaan keinoja suojata eläinaineksensa. Yleensä valintajalostusohjelmissa on päädytty ratkaisuun, jossa ruokakalatuotantoon tarkoitettu materiaali on tarkoituksella geneettiseltä taustaltaan niin kapea, ettei siitä voida käytännössä perustaa emokalastoa. Muilta tuotanto-ominaisuuksiltaan tällä tavoin tuotettu kalamateriaali vastaa jalostusohjelman viimeisintä sukupolvea. JALO-kehitystyössä ajatusta on viety pidemmälle, tarkoituksena ei ole pelkästään suojata materiaalia vaan samalla aikaansaada tuotanto-ominaisuuksiltaan entistä tasalaatuisempaa materiaalia. Uusi menetelmä mahdollistaa myös tuotantoparven ”räätälöinnin” itse runko-ohjelmasta hieman poikkeavilla valintakriteereillä. Menetelmä on edennyt tuotantomittakaavan testauksiin ja se osoittautunut niin edistykselliseksi, että se on myös patentoitu.

Yläreunan kuva: Eetu Ahanen / Luken kuvapankki

Save

Save