Kalan kiertovesikasvatuksen suosio kasvaa maailmalla.  Syinä ovat ympäristöystävällisyys ja mahdollisuus kasvattaa kalaa optimiolosuhteissa läpi vuoden.

Kiertovesikasvatus on kalankasvatusmenetelmä, jossa vettä kierrätetään pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Menetelmä säästää vettä, koska uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä. Kiertovesikasvatuksessa veden puhdistamiseen käytettävällä teknologialla pystytään pienentämään huomattavasti myös ravinnekuormitusta. Tyypillisesti fosforipäästöt ovat noin 20 prosenttia normaalista kalankasvatuksesta. Typpeä on vaikeampi poistaa, mutta tekniikoita kehitetään koko ajan.

Kiertovesiviljely edellyttää suuria investointeja muun muassa tekniikkaan, myös ylläpitokustannukset esimerkiksi energian kulutuksen vuoksi ovat suuret. Tämän vuoksi menetelmä ei ole vielä ollut kilpailukykyinen massalajien kuten kirjolohen kasvatuksessa. Tähän asti kiertovesikasvatuksessa on Suomessa kasvatettu arvokkaampia lajeja kuten sampea, nieriää, siikaa ja kuhaa.

Maailmalla on esimerkkejä, joissa kiertovesikasvatusta ja perinteistä verkkoallaskasvatusta käytetään rinnakkain.  Avomerellä olevien laitosten lisääntyessä ja niiden koon kasvaessa on tarvetta isommille poikasille, joita voidaan kasvattaa kiertovesilaitoksissa. Lohenkin kasvattamisessa ollaan maailmalla jo siirtymässä tämäntyyppiseen tuotantomalliin.

Suomella monia kilpailuetuja

Suomella on kiertovesikasvatuksessa runsaasti konkreettisia kilpailuetuja. Suomella on kilpailijoihin verrattuna hyvä asema välttämättömien tuotantopanosten, kuten energian, saatavuudessa ja hinnassa. Meillä on lisäksi puhdasta makeaa vettä, sijoituspaikkoja viljelylaitoksille ja logistiikkamme toimii.

Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitoksella toimii kiertovesikasvatuksen kokeilu- ja oppimisympäristö. Kehittämisympäristöllä voidaan etsiä ratkaisua yhdessä yrittäjien kanssa. Sen avulla voidaan kehittää ja testata kalankasvatuksen teknisiä ratkaisuja ja hakea kalanviljelyn kannalta tärkeitä biologisia raja-arvoja. Kalanviljelylaitoksella voidaan myös kehittää kiertovesirehuja vedenlaatua mittaavan laitteiston avulla ja modernisoida näin tuotantoa.

Yläreunan kuva: Luken kuva-arkisto

Katso myös