Kalamarkkinoiden kasvu Suomessa perustuu pääasiassa tuontikalaan. Puolet kalasta oli kotimaista vielä 1980-luvun alussa: nyt tuontikalan osuus on jo yli 80 prosenttia. Tuontikalasta noin 50 prosenttia on Norjasta.

Lohikalat kattavat yli puolet kalamarkkinoista. Pääosa lohikaloista on tuotua. Lohikalat ovat korvanneet erityisesti silakkaa, joka oli 1980-luvun alussa tärkein kauppakala. Nyt se on norjalainen lohi.

Silakka tärkein saaliskala – kalankasvatuksessa tärkein laji kirjolohi

Merialueen ammattikalastuksen saaliista silakkaa on noin 90 prosenttia, ja saaliin arvosta se on noin 70 prosenttia. Silakka on siten ylivoimaisesti tärkein kaupallinen kalalajimme. Silakka- ja kilohailisaaliista yli puolet käytetään turkiseläinrehuksi.

Elintarvikesilakan kulutus Suomessa on romahtanut. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5-4 miljoonaa kiloa. Rannikolta pyydetään myös kuhaa, siikaa, ahventa ja lohta.

Sisävesillä kalansaaliista puolet on muikkua. Särkikalojen osuus sekä merialueen että sisävesien saaliista on kasvanut.  Sisävesillä kuhan tarjonta on parantunut, kun taas siian on heikentynyt.

Kasvatetun kalan tarjonnan lisäännyttyä luonnonkaloista on tullut erikoistuotteita, minkä vuoksi esimerkiksi muikun, ahvenen ja hauen tuottajahinnat ovat nousseet.

Kotimaisen kalankasvatuksen tuotanto oli suurimmillaan 1990-luvun alussa. Sittemmin tuotantomäärät ovat laskeneet noin 19 miljoonasta kilosta noin 13 miljoonaan kiloon. Pääosa kotimaisen kalankasvatuksen tuotannosta ja arvosta on kirjolohta. Seuraavaksi merkittävin laji on siika.

Suomen kalan vienti on monipuolistunut

Aiemmin Suomesta vietiin pääasiassa mätiä ja silakkaa. Nykyisin lähes puolet viennin arvosta on lohikaloja. Lohikaloja viedään Viroon, Venäjälle, Ruotsiin ja Latviaan. Merkittävä osa palautuu takaisin kotimarkkinoille fileinä ja muina jalosteina.

Suomessa jalostetaan kalaa lähes kolme kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Kalajalosteisiin käytetystä kalasta reilu puolet on kotimaista. Lohi ja kirjolohi muodostavat yhteensä yli puolet jalosteiden raaka-aineesta, noin 40 prosenttia on silakkaa. Pääosa silakasta pakastetaan vientiä varten.

Suomalaiset syövät entistä enemmän kalaa

Kala maistuu suomalaisille, sillä kalan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut 1980-alun jälkeen. Kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla kuitenkin vähentynyt noin kolmanneksella. Tuontikalan kulutus on sen sijaan lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen kulutus jopa nelinkertaistunut.

Kotimaisista lajeista eniten kulutetaan kasvatettua kirjolohta ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta. Kasvatetun kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on hieman yli 40 prosenttia.

Siialla, kuhalla ja ahvenella olisi kotimarkkinoilla kysyntää, mutta niiden tarjonta on kausiluonteista ja ammattikalastajien huvetessa vähäistä. Myös vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat vähentyneet. Kasvatettu kala ja tuontikala ovat vuosien mittaan korvanneet kotimaista luonnonkalaa.

Luonnonvarakeskus seuraa kalan tuotannon, kaupan, kulutuksen ja kalamarkkinoiden kehitystä. Yritykset, hallinto ja tutkijat hyödyntävät markkinatietoja kalaelinkeinojen kehittämisessä.

Ihmisravinnoksi tuodun kalan arvo päätuoteryhmittäin vuonna 2013
Ihmisravinnoksi tuodun kalan arvo päätuoteryhmittäin
vuonna 2013

Yläreunan kuva: Pro Kala ry

Save

Katso myös