Kaloja istutetaan monista eri syistä. Suuri osa istutuksista on velvoiteistutuksia, jotka on määrätty ympäristöä muuttaneiden tai kuormittavien toimijoiden tehtäviksi. Näiden istutusten tavoitteena on kompensoida menetetty luontainen kalansaalis.

Kalaistutuksia tekevät myös vesialueiden omistajat ja kalastusyhdistykset lisätäkseen mahdollisuuksia pyytää haluttuja kalalajeja vesissään. Uhanalaisia kalalajeja ja -kantoja puolestaan pyritään elvyttämään istuttamalla alkuperäistä kantaa olevia kaloja niiden nykyisiin ja myös entisiin esiintymisvesistöihin ja tukemaan näin niiden heikentynyttä luontaista lisääntymistä.

Istutusmäärät ovat vähentyneet kalakantojen elpyessä

Suomessa istutetaan kappalemääräisesti eniten eri siikamuotojen poikasia sekä muita luonnonravintolammikoissa kasvatettuja poikasia kuten kuhaa ja harjusta. Kookkaampina poikasina istutetaan eniten lohia, järvilohia, meritaimenia sekä järvitaimenia. Pyyntikokoisina kaloina istutetaan eniten kirjolohta. Vähäisempiä määriä istutetaan nieriöitä, haukia, eri särkikalalajeja ja nahkiaisia. Jokialueiden kunnostuksien yhteydessä istutetaan usein myös mätiä kalojen luontaisen lisääntymiskierron aloittamiseksi.

Viime vuosina istutusmäärät ovat olleet laskussa. Tämä on seurausta muun muassa kalojen luontaisen lisääntymisen elpymisestä, istutusmenetelmien kehittymisestä ja kalavesien hoidon painopisteen siirtymisestä yhä enemmän kunnostuksiin ja kalastuksen ohjaukseen. Istutukset pyritään yhä useammin tekemään kohteisiin, joissa ne tukevat kalojen luontaisen lisääntymiskierron vahvistumista ja näin vähentävät istutustarvetta pitemmällä aikavälillä.

Luke tekee istutuksia ja tuottaa mätiä istutuksia varten

Lukella on emokalanviljelyssä säilytyksessä monien, pääosin luonnossa uhanalaisten kalalajien ja -kantojen emokalastoja, joiden avulla tuotetaan lähtömateriaalia eli hedelmöitettyä mätiä yksityisten poikaskasvattajien käyttöön. Tehtävä on Lukelle asetettu viranomaistehtävä osana kalageenivarojen säilytystä.

Luken omilla laitoksilla kasvatettuja poikasia istutetaan lähinnä Inarijärveen, jonka kalatalousvelvoitteen hoidosta Luke valtion toimesta vastaa. Jonkin verran poikasia kasvatetaan myös istutustoimintaa kehittävän tutkimuksen tarpeisiin ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi.

Oman kalanviljelytoimintansa lisäksi Luke hoitaa myös niin sanottua arvokalojen sopimuskasvatustoimintaa, jossa uhanalaisten kalalajien ja -kantojen elvyttämiseksi tarvittavia poikasia hankitaan laajemmassa mitassa yksityisiltä kalanviljely-yrityksiltä.

Luke tutkii keinoja istutustulosten parantamiseksi

Luke seuraa istutusten tuloksia ja tutkii keinoja istutusten tulosten parantamiseksi. Viime vuosien keskeisiä innovaatioita tutkimuksessa on ollut niin sanottu virikekasvatus, joka parantaa monin tavoin istutuspoikasten valmiuksia selvitä luonnossa.

Luken kalamerkintätoimi ylläpitää merkintä- ja merkkipalautustietokantaa, jonka tuottamaa tietoa käytetään hyväksi kalaistutusten tuloksellisuutta arvioitaessa ja kalojen vaelluksia tutkittaessa.

Kalanistutus- ja merkkipalautustietoja hyödyntävät ministeriö, kalataloushallinto, kalatalousalueet ja tutkimus kalavesien hoitotoimia suunnitellessaan ja toiminnan tuloksellisuutta arvioidessaan. Monet kalatalousvelvoitteista vastaavat tahot ja kalanviljely-yritykset hyödyntävät tuloksia arvioidessaan toimintaansa ja sen kehittämistä.

Kalavesien käyttöä ja hoitoa ohjataan valtakunnallisesti kalastuslailla ja -asetuksella sekä alueellisesti ELY-keskusten päätöksillä. Kalaistutusten osalta yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta ohjaavat muun muassa kalageenivaraohjelma, kalalajikohtaiset hoitostrategiat sekä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.

Yläreunan kuva: Eetu Ahanen / Luke