Kasvigeenivaratyön tavoitteena on huolehtia siitä, että viljelykasvien monimuotoisuus on saatavilla geenivaroja kestävästi hyödyntäviin tarkoituksiin.

Geenipankit luovuttavat aineistoa materiaalinsiirtosopimuksilla, jotka pohjautuvat kansainväliseen kasvigeenivarasopimukseen. Siinä sovitaan maatalouden kasvigeenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jakamisesta.

Pohjoismaisen geenipankin aineistoja voi vapaasti selata NordGenin SESTO-tietokannasta. NordGen toimii aktiivisena geenipankkina, jonka kautta viljelykasvien siemenet ovat saatavilla tutkimus-, jalostus- ja opetustarkoituksiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös harrastajille. Tilatessaan hakija hyväksyy sähköisesti käyttötarkoituksen mukaisen materiaalinsiirtosopimuksen.

Kasvullisesti ylläpidettävien viljelykasvilajien pitkäaikaissäilytykseen valitut geenivarat ylläpidetään pohjoismaissa kansallisesti. Pitkäaikaissäilytykseen Luonnonvarakeskukseen otetut kansalliset kasvigeenivarakokoelmat ovat julkisia, mutta eivät avoimia. Käytäntöjä saatavuuden järjestämiseen niistä ollaan vasta luomassa. Luovutuksia varten on laadittu materiaalinsiirtosopimukset, ja tietoja kasveista viedään NordGenin tietokantaan, jolloin ne tulevat julkisiksi.

Kansallisesti ylläpidettävistä geenivarakokoelmista parhaita hedelmä-, marja- ja koristekasvikantoja on saatettu markkinoille tutkittuina, terveestä ja lajikeaidosta emomateriaalista tuotettuina FinE-valiotaimina.

Korvaamatonta ja merkittävää työtä viljelykasvien vanhojen kantojen monimuotoisuuden ylläpidossa ja saatavuudessa ovat tehneet muun muassa Maatiainen ry, Hyötykasviyhdistys ry sekä monet taimistot. Maatiaiskantojen ja vanhojen viljelylajikkeiden käyttö ja viljely varmistaa niiden säilymistä.

Tutkimus

Kasvigeenivarojen ominaisuuksien arviointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan tieto käyttäjille geenivaran jalostuksellisesta, geneettisestä, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Geneettisiä tunnistusmenetelmiä käytetään monimuotoisuusanalyyseissä, kokoelmien rationalisoinnissa ja kantatunnistuksissa, geenimuotojen kartoittamisessa, sekä geneettisten sopeutumismekanismien ja jalostusominaisuuksien geneettisen taustan ymmärtämisessä.

Kryosäilytysmenetelmiä kehitetään uusille lajiryhmille. Kasvigeenivaroja esitteleviäen puistoja hyödynnetään matkailussan ja geenivaratietoisuuden lisääjänä.

In situ -säilytysverkostoja kehitetään suojelun ja käytön edistämiseksi. Lisäksi pyritään edistämään keinoja edistää paikallisten geenivaroihin perustuvien tuotteiden taloudellista elinkelpoisuutta ja kannustaa geenivarojen ylläpitoa edistävää myyntitoimintaa.