Kasvigeenivarat
Tällä sivulla
Viljelykasvien perinnöllisen monimuotoisuuden ja kestävän käytön turvaaminen on tänä päivänä entistäkin tärkeämpää, sillä Suomen olosuhteisiin sopeutuneet pelto- ja puutarhakasvien geenivarat ovat maatalous- ja puutarhatuotantomme perusta, ja siten myös osa kriisivalmiutta ja huoltovarmuutta. Kestävien ja kulttuurihistorialtaan suomalaisten viherrakentamisen kasvien saatavuus puolestaan on tärkeää taata viheralan tarpeisiin.
Tutustu myös: Kuusi kestävää ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta perennaa, mitä ne ovat?
Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarojen suojelu ja säilytys
Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytykseen valitaan perinnöllisesti ja alueellisesti monimuotoista kasviainesta, joka on hyvin sopeutunut pohjoisiin kasvuolosuhteisiimme.
Viljojen, nurmi-, palko- ja öljykasvien ja perunan geenivarat säilytetään Pohjoismaisessa Geenivarakeskuksessa NordGenissa Ruotsissa. NordGenissa on tallessa vajaat kaksi tuhatta suomalaista alkuperää olevaa siemenerää (Kansallisen geenivaraohjelman liite 1). Siemennäytteiden säilymistä varmistetaan Huippuvuorten varmuusvarastossa (Svalbard Global Seed Vault, SGSV). Suomalaisia geenivara-asiantuntijoita toimii NordGenin kasviryhmäkohtaisissa työryhmissä.
Geenivarakokoelmia pyritään täydentämään mahdollisuuksien mukaan.
Kasvullisesti lisättävien pelto- ja puutarhakasvien geenivarat säilytetään pääasiassa Lukessa, jonka ylläpitämässä keskuskokoelmassa on noin tuhat kasvikantaa (Kansallisen geenivaraohjelman liite 2 ja erittely kasvikannoittain). Puuttuvaa monimuotoisuutta on etsitty ja hankittu kasvikuulutuksilla, ja vanhoja kasvikantoja voi edelleen ilmoittaa sähköisen Kasvinpolku-järjestelmän kautta, kasvikuulutus.
Esite: Suomen kansallinen kasvigeenivarojen keskuskokoelma, Kasvullisesti lisättävät viljelykasvit
Kasvien säilyminen pyritään varmistamaan varmuuskokoelmaverkoston avulla. Verkostoa on viimevuosina kehitetty Luken ulkopuolisten toimijoiden avulla, hyödyntäen maaseudun kehittämisohjelman kannustin. Myös koristekasvien lajistollisesti laajojen kokoelmien säilytys hajautetaan. Varmuuskokoelmia on perustettu tähän mennessä seitsemän: omena- ja koristeomenapuille, humalalle, daalioille, pensasruusuille, sipulikukille ja vihanneksille.
Esite: Varmuuskokoelmat
Kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet
Saatavuus ja kestävä käyttö
Kasvigeenivaratyön tavoitteena on huolehtia siitä, että viljelykasvien monimuotoisuus on saatavilla geenivaroja kestävästi hyödyntäviin tarkoituksiin.
Geenipankit luovuttavat aineistoa materiaalinsiirtosopimuksilla, jotka pohjautuvat kansainväliseen kasvigeenivarasopimukseen. Siinä sovitaan maatalouden kasvigeenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jakamisesta.
Pohjoismaisen geenipankin aineistoja voi vapaasti selata GenBis-tietojärjestelmästä. NordGen toimii aktiivisena geenipankkina, jonka kautta viljelykasvien siemenet ovat saatavilla tutkimus-, jalostus- ja opetustarkoituksiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös harrastajille. Tilatessaan hakija hyväksyy sähköisesti käyttötarkoituksen mukaisen materiaalinsiirtosopimuksen.
Kasvullisesti ylläpidettävien viljelykasvilajien pitkäaikaissäilytykseen valitut geenivarat ylläpidetään pohjoismaissa kansallisesti. Pitkäaikaissäilytykseen Luonnonvarakeskukseen otetut kansalliset kasvigeenivarakokoelmat ovat julkisia, mutta eivät avoimia. Käytäntöjä saatavuuden järjestämiseen niistä ollaan vasta luomassa. Luovutuksia varten on laadittu materiaalinsiirtosopimukset, ja tietoja kasveista viedään NordGenin tietokantaan, jolloin ne tulevat julkisiksi.
Kansallisesti ylläpidettävistä geenivarakokoelmista parhaita hedelmä-, marja- ja koristekasvikantoja on saatettu markkinoille tutkittuina, terveestä ja lajikeaidosta emomateriaalista tuotettuina FinE-valiotaimina.
Korvaamatonta ja merkittävää työtä viljelykasvien vanhojen kantojen monimuotoisuuden ylläpidossa ja saatavuudessa ovat tehneet muun muassa Maatiainen ry, Hyötykasviyhdistys ry sekä monet taimistot. Maatiaiskantojen ja vanhojen viljelylajikkeiden käyttö ja viljely varmistaa niiden säilymistä.
Kasvigeenivarojen ominaisuuksien arviointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan tieto käyttäjille geenivaran jalostuksellisesta, geneettisestä, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Geneettisiä tunnistusmenetelmiä käytetään monimuotoisuusanalyyseissä, kokoelmien rationalisoinnissa ja kantatunnistuksissa, geenimuotojen kartoittamisessa, sekä geneettisten sopeutumismekanismien ja jalostusominaisuuksien geneettisen taustan ymmärtämisessä.
Kryosäilytysmenetelmiä kehitetään uusille lajiryhmille. Kasvigeenivaroja esitteleviäen puistoja hyödynnetään matkailussan ja geenivaratietoisuuden lisääjänä.
In situ -säilytysverkostoja kehitetään suojelun ja käytön edistämiseksi. Lisäksi pyritään edistämään keinoja edistää paikallisten geenivaroihin perustuvien tuotteiden taloudellista elinkelpoisuutta ja kannustaa geenivarojen ylläpitoa edistävää myyntitoimintaa.
Neuvonta ja opetus
Kasvigeenivaraohjelman asiantuntijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan eri oppilaitoksissa annettavaan opetukseen. Tavoitteena on tukea sitä, että Suomessa säilyisi riittävä kasvigeenivarojen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käyttön asiantuntemus.
Viljelykasvien monimuotoisuuden opettamisen tueksi on perustettu monipuolinen GeenivaraOppi.fi-sivusto. Se on Pedanetissä vapaasti koulujen ja oppilaitosten käytettävissä.
Suomalaisten puutarhakasvien geenivaroja esitellään Wendan puutarhassa, Ferrarian rinteessä, Jokioisten kartanopuistossa sekä Arboretum Yltöisissä. Myös Elonkierron puistossa pääset tutustuman geenivaroihin.
Historiallinen puutarha voi saada tunnuskasvistatuksen
Kasvigeenivaraohjelma voi myöntää historiallisen puutarhan tunnuskasvistatuksen nostamaan esiin kohdepuutarhan alkuperäistä ja vanhaa kasvilajistoa. Tunnuskasvi voidaan valita puutarhaan, joka on Firenzen julistuksen mukainen historiallinen puutarha tai puisto.
Historiallisen puutarhan tunnuskasvistatuksen ovat toistaiseksi saaneet Annalan syreeni, Kultarannan harmaadouglaskuusi, Sagalundin juhannuspioni, Tervapääskyn huvilapuutarhan kultaterttuselja ja Porkkalan kartanon jättiagaave.
Tutustu tunnuskasveihin ja puutarhoihin
Tutkimus
Kasvigeenivarojen ominaisuuksien arviointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan tieto käyttäjille geenivaran jalostuksellisesta, geneettisestä, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Geneettisiä tunnistusmenetelmiä käytetään monimuotoisuusanalyyseissä, kokoelmien rationalisoinnissa ja kantatunnistuksissa, geenimuotojen kartoittamisessa, sekä geneettisten sopeutumismekanismien ja jalostusominaisuuksien geneettisen taustan ymmärtämisessä.
Kryosäilytysmenetelmiä kehitetään uusille lajiryhmille. Kasvigeenivaroja esitteleviäen puistoja hyödynnetään matkailussan ja geenivaratietoisuuden lisääjänä.
In situ -säilytysverkostoja kehitetään suojelun ja käytön edistämiseksi. Lisäksi pyritään edistämään keinoja edistää paikallisten geenivaroihin perustuvien tuotteiden taloudellista elinkelpoisuutta ja kannustaa geenivarojen ylläpitoa edistävää myyntitoimintaa.
Lisätietoa
- Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma
- Euroopan kasvigeenivaratoimijoiden verkosto
- FAO:n kansainvälinen toimintasuunnitelma kasvigeenivaroille
- GeenivaraOppi-sivusto
- Video: Kasvigeenivarat
- Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR-esite)
- Tutustu Hyötykasviyhdistys ry:n toimintaan
- Tutustu Maatiainen ry:n toimintaan