Artikkelit Talous, Ympäristö

Lapin matkailu kasvoi viime vuonna jälleen ennätys­lukemiin.

Tulevaisuuden kasvuennusteita Lapin matkailussa kuvataan yhdellä sanalla: hurjaa.

Mutta mihin mahtuvat kaikki turistit, mihin paikalliset? Joulupukin maisemien tulevaisuutta piirretään nyt vuorovaikutteiselle kartalle.

Rovaniemi on yksi Lapin matkailun keskuksista. Visit Rovaniemen mukaan vuonna 2016 yöpyviä matkailijoita kävi puoli miljoonaa. Vuoteen 2023 mennessä määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan. Joulusesongin aikana Rovaniemellä liikkuu 100 000 matkailijaa.

”Ala on suhdanneherkkä. Nyt nähtävä kasvu on hyppäyksenomaista, mutta tulevaisuutta kaavaillessamme lähdemme siitä, että matkailijamäärät kasvavat edelleen”, sanoo erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta.

”Rovaniemi on yksi maailman vilkkaimmin kasvavista matkailualueista. Kasvu on samaa luokkaa kuin Islannissa”, kertoo tutkija Ari Nikula Lukesta.

Lapin matkailu kasvoi viime vuonna jälleen ennätyslukemiin. (Kuva: Pixabay)

Tuulentie ja Nikula koordinoivat kansainvälistä BuSK-hanketta, jossa kehitetään keinoja kasvavien matkailijavirtojen kanavoimiseksi niin, että ympäristö kestää ja konfliktit muun maankäytön kanssa voitaisiin välttää.

”Kestävyys on turismissa moniulotteinen asia. Yksi keskeinen seikka on logistiikka: Mihin matkailijat voidaan kuljettaa, kun asutus on täällä aivan vieressä eikä matkailijoita voi viedä joka paikkaan. Yhteydet lentokentälle ja rautatieasemalle ovat olennaisia”, Nikula pohtii.

”Kestävyyden ongelma on, että tänne lennetään, ja kasvu perustuu ulkomaisiin matkailijoihin. Voimme siis katsoa miten toiminta saataisiin täällä perillä kestäväksi”, toteaa Tuulentie.

Suurin matkailijaryhmä Rovaniemellä on hieman yllättäen israelilaiset. Brittejä, espanjalaisia, ranskalaisia ja italialaisia käy runsaasti. Kiinalaisten määrä kasvaa voimakkaasti. Kun matkailijat lähtevät maastoon, suosituin menopeli on moottorikelkka.

”Moottorikelkkailu on eniten ostettu palvelu. Kysyttyjä ovat myös poro- ja huskysafarit, ja tietysti joulupukin tapaaminen, johon liittyy myös aktiviteetteja maastossa”, vahvistaa Tuulentie.

”Uudet välineet kuten sähköpyörät ja fatbiket lisääntyvät jatkuvasti ja niille tarvitaan uusia reittejä”, Tuulentie lisää.

Poro- ja huskysafarit ovat Lapissa suosittuja. Kaikki suosikit eivät aina mahdu samoille reiteille. (Kuva: Ari Nikula)

Kaikki suosikit, kuten porot ja koirat eivät sovi samoille reiteille. Konflikteja on jo syntynyt esimerkiksi Nivankylässä, missä paikalliset ovat protestoineet jatkuvaa kelkkojen pörinää.

”On kiinnitettävä huomiota myös turistien väliseen sosiaaliseen kestävyyteen, jotta ruuhkilta ja törmäilyiltä vältytään”, Nikula sanoo.

Rovaniemen reittikartta on melkoinen häkkyryä, Tuulentie kuvailee.

Jotta reiteille voitaisiin tulevaisuudessa sovittaa eri käyttömuodot paremmin ja suunnata matkailua uusille alueille, tutkijat keräävät nyt tietoa matkailuyrittäjien ja muiden paikallisten tarpeista.

Tiedot kerätään internetin kartoille Harava-järjestelmän avulla. Se on tuttu työkalu kaupunkisuunnittelussa.

Tuulentie ja Nikula soveltavat Haravaa nyt ensimmäistä kertaa matkailussa hyödynnettävän paikallistiedon keräämiseen.

”Pyrimme löytämään päätöksentekoon sopivaa tietoa. Kartta on hyvä väline neuvotteluun. Korostan, että karttakyselyiden tietoja ei kerätä arkistoihin vaan vastaajien itsensä ja kaupungin päätöksentekijöiden käyttöön”, sanoo Nikula.

Nikula avaa Rovaniemen karttakyselyn koneelleen. Lentokentältä on kahdeksan kilometriä kaupungin keskustaan, mutta alue on pieni.

”Maanomistuskysymys on olennainen”, Tuulentie sanoo.

”Paliskuntien maat ja poronhoito ovat läsnä kaikkialla. Kaupungin lähialueet rajoittuvat yksityismetsiin, suuri osa on Metsähallituksen, mutta suojelu­alueita ei ole paljoa. Toisaalta kyliä on lähellä”, hän kertoo.

”Kyselyssä selvitämme juuri nyt esimerkiksi sitä, missä on keski-ikäistä talousmetsää, jossa matkailija saa metsän tunnun, missä taas paljon hakkuuaukeita, jotka eivät sovellu matkailukäyttöön”, Nikula kertoo.

Kun suunnitellaan matkailun rakenteita, ympärivuotisuus on tärkeää.

”Jos rakennettu infrastruktuuri on osan vuotta tyhjänä, se ei ole kestävää. Kesämatkailua on yritetty saada käyntiin jo pitkään. Nyt näyttää siltä, että kiinalaisia olisi tulossa kesälläkin. Pohdimme mitä reittejä he voisivat käyttää mahdollisimman monella tavalla”, Tuulentie kertoo.

Keskeinen kysymys on, mihin suuntaan Rovaniemen kasvava matkailu laajenee.

”Kun kysymme asioita matkailuyrittäjiltä, paliskunnilta ja paikallisilta asukkailta, saamme karttoja, joiden tiedot kasaamme päällekkäin. Silloin näemme, osuuko haluttu uusi matkailureitti vaikkapa tärkeälle vasomisalueelle”, Nikula havainnollistaa.

Pelkkä kartta ei vielä ratkaise alueiden käyttöä. Tieto luovutetaan kaupungin päättäjille, ja tutkijat toivovat, että tiedon avulla saadaan aikaan kestäviä päätöksiä, joissa kaikkien toimijoiden tarpeet otetaan huomioon.

 

 

Teksti: Marjatta Sihvonen

Sivun yläreunan kuva: Seija Tuulentie

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.3.2018

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös