Artikkelit Riista

Johtava tutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) arvioi, että vuodesta 2018 käytössä ollut susiennuste on toistaiseksi onnistunut tavoitteessaan arvioida susikannan elämistä vuoden aikana.

Luken kehittämä tietokonesimulaatioon perustuva ennustemalli kertoo, kuinka susien määrän ja levinneisyyden ennakoidaan vuoden aikana muuttuvan sen jälkeen, kun maaliskuun tilannetta kuvaava susien kanta-arvio on tehty.

Mäntyniemi vertaa kanta-arviota sään mittaamiseen ja susiennustetta sään ennustamiseen. Maaliskuun  kanta-arvio peilaa tiettyyn hetkeen sidottua todellista tilannetta mahdollisimman tarkasti, ja ennuste on vain ennuste.

”Kanta-arvio kuvaa maaliskuun tilannetta, mutta mitä osaamme sanoa seuraavasta syksystä? Tähän kysymykseen lähdettiin susiennusteella vastaamaan”, Mäntyniemi sanoo.

kuvituskuva susikannan muutoksesta maaliskuun jälkeen
Susikannan muutos maaliskuun jälkeen.

 

Malli havainnollistaa, kuinka susien määrä hypähtää huhti-toukokuussa pentujen syntyessä ja lähtee laskuun heti kesän alussa, kun pentuja ja aikuisia susia kuolee. Keväällä syntyneiden pentujen takia susikanta voi vielä marraskuussa olla esimerkiksi 50 prosenttia suurempi kuin maaliskuisessa kanta- arviossa.

”Miksi susia tuntuu esimerkiksi syksyllä olevan selvästi enemmän kuin kanta-arviossa tai miksi niitä onkin sellaisilla alueilla, missä ei kanta-arvion mukaan ollut minkäänlaista merkintää susireviireistä? Tällaisia asioita haluamme ennusteella ennakoida.”

Malliennusteen epävarmuutta kuvataan 90 prosentin todennäköisyysvälin avulla. Toistaiseksi malli on onnistunut antamaan todellisuutta vastaavia ennusteita tavoitteiden mukaisesti, sillä suurin osa kanta-arvioista on osunut ennustevälin sisälle.

”Joka vuosi vertaamme edellisen ennusteen toteutumista seuraavan kevään kanta-arvioraportissa.”

Koska malli ennakoi susien levittäytymistä uusille alueille, sitä voi hyödyntää esimerkiksi susivahinkoihin valmistautumisessa ja tiedottamisessa.

Vaikka ennuste on toiminut tavoitteiden mukaisesti, Mäntyniemi odottaa, että tulevaisuudessa sitä voitaisiin päivittää vuoden mittaan sitä mukaa, kun uusia susihavaintoja kertyy.

”Tällaista kyllä kehitellään, mutta toistaiseksi se ei ole ollut vielä mahdollista käytössä olevalla tekniikalla.”

 

Teksti: Heikki Hamunen
Sivun yläreunan kuva: Seppo Ronkainen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.9..2021
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös