Artikkelit Riista, Yleinen

Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti 11.3. Kajaanissa susien pantapalvelun käyttäjille suunnatun keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa pohdittiin nykyisen palvelun hyviä ja huonoja puolia sekä ideoitiin palvelun kehittämistä.

Pantapalvelun hyvänä puolena nähtiin sen tarjoama apu metsästyksen suunnittelussa.

– Pantapalvelu on tällä hetkellä käytössä olevista menetelmistä tehokkain tapa pienentää metsästyskoiriin kohdistuvia riskejä, vaikka siinä omat haasteensa on ollutkin, kertoo Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuikka.

Koiraharrastaja Jukka Immonen nostaa toiseksi merkittäväksi hyödyksi koirakokeiden järjestämisen. Kun pantasusien liikkeistä saadaan tietoa ilman teknisiä häiriöitä, koirakokeet pystytään suunnittelemaan turvallisemmin toteutettaviksi.

Pantapalvelua on hyödynnetty myös vaaralliseksi koettujen susien karkottamisessa ja poistamisessa.

Pantasusista kertyy myös pitkän aikavälin seurantatietoa Riistahavainnot.fi-palveluun. Tämä on lisännyt yleistä tietämystä ja ymmärrystä susien liikkumisesta ja käyttäytymisestä.

Miten pantapalvelua pitäisi parantaa – käyttäjien odotuksia

Pannoitettujen susien rajallisen määrän ja palvelun teknisten ongelmien takia palvelua ei pidetty kovin luotettavana. Palvelua ei pitäisi nähdä ainoana tapana suojata koiria, eikä antaa sen luoda vääränlaista turvallisuuden tunnetta.

Palvelun kehittämiselle esitettiin laajasti muun muassa nämä toiveet:

  1. Palvelun toiminta halutaan varmaksi ja luotettavaksi. Palvelussa on viime aikoina ollut teknisistä ongelmista johtuneita katkoksia, jolloin susien sijaintitiedot eivät ole näkyneet palvelussa.
  2. Pantapalvelun toivotaan näyttävän pannoitettujen susien sijainnit nykyistä tarkemmin. Nykyisin sijainti näytetään 5 x 5 km ruuduittain.
  3. Susien sijaintitietojen toivotaan näkyvän mahdollisimman reaaliaikaisina. Etenkin aamulla saatava tieto on tärkeää metsästyksen ja koirakokeiden suunnittelun näkökulmasta. Nykyisin pantasuden sijaintitiedot näytetään seitsemän tunnin välein.

– Olisi hyvä, jos palvelussa voisi yhdistää pantatietoa myös muuhun tietoon ja tarkastella eri lähteistä saatavaa tietoa samassa näkymässä. Näin esimerkiksi kansalaisten tekemiä susihavaintoja voitaisiin tutkia yhdessä pantatietojen kanssa, ja kokonaiskuva täydentyisi, Immonen ideoi.

Palvelun kehittämistä tulisi pohtia myös siitä näkökulmasta, että mahdollisia käyttäjäryhmiä on muitakin kuin tutkijat, metsästäjät ja koiraharrastajat. Myös marjastajat, sienestäjät, kotieläintilat, koulukyydeistä vastaavat, mökkiläiset ja luonnossa liikkuja voisivat olla monipuolisen palvelun hyödyntäjiä.

– Palvelu voisi varoittaa esimerkiksi hirviekinokokista. Näin marjastajat ja sienestäjät saisivat tietoa potentiaalisista riskialueista keruun kannalta, Immonen pohtii.

Toiveena oli myös, että palveluun kytkeytyisi hälytystoiminto, joka ilmoittaisi pantasusien läheisyydestä. Tulevalta palvelulta toivottiin myös sitä, että se olisi helposti hyödynnettävissä erilaisilla laitteilla niin maastossa kun sisätiloissakin.

Teksti: Sinikka Jortikka

Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.