Artikkelit Ruoka

teksti: Johanna Leppänen

Yksilöinä ne ovat mitättömän pieniä, mutta joukkona ne kattavat puolet maailman eläinkunnasta. Hyönteistaloudesta voisi tulla Suomelle iso juttu. Tiellä on vain muutama este.

Leivästä ei tulevaisuudessakaan pilkota sirkanjalkoja. Hyönteiset ovat taikinassa piilotettuina, aivan kuin äyriäiset rapunuudeleissa. Hyönteiset tuovat leipään lisäarvoa: valkuaista ja hyviä rasvoja. Suomelle ne luovat uutta liiketoimintaa: teknologisia innovaatioita, tuotantolaitoksia, vientiä, omavaraisuutta.

Tässä kehitystyössä Luonnonvarakeskus haluaa olla mukana.

– Jos Suomi, niin sitten Luke. Olemme näissä asioissa ykkösiä. Meidän apuamme tarvitaan, jotta asiakkaamme pääsevät bisnekseen kiinni, Luken immunologi Pertti Marnila sanoo.

Luke osallistuu Turun yliopiston koordinoimaan Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeeseen, jossa selvitetään yhdessä elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa, miten hyönteiset voidaan tuoda osaksi elintarvike- ja rehuketjua. Aivan uudisraivaajaksi ei tarvitse ryhtyä, sillä hyönteisten ravintoarvoja ja taloudellisia mahdollisuuksia tutkitaan muun muassa Keski-Euroopassa ja Amerikassa. Kehittyvissä maissa hyönteiset ovat olennainen osa ruokakulttuuria, ja kotitarvekasvatuksen lisäksi hyönteisiä viedään jonkin verran myös maiden ulkopuolelle. Rehukäytössä hyönteiset ovat paluuta menneeseen, esimerkiksi kanojen ja kalojen luontaiseen ravintoon.

– Ovathan hyönteiset olleet meidänkin esi-isillemme tärkeä ravinnonlähde, Marnila kertoo.

pwp__D6B8047_eo1509_erkki_oksanen_netti
kuva: Erkki Oksanen

Lainsäädäntö jarruttaa

Maailmalla on tietoa, tuotantoa ja ennen kaikkea kiinnostusta. Euroopan unionissa hyönteisten käyttöä elintarvikkeissa ja rehuissa suitsii lainsäädäntö, joka ei ota hyönteisiä huomioon. Odotukset lain höllentämiseksi ovat korkealla, sillä Euroopan elintarvikeviranomaiselta EFSAlta odotetaan vuoden 2015 loppuun mennessä arviota hyönteisten elintarvike- ja rehukäytöstä. Suomessa tutkimusta tehdään tiiviisti ja keskustellen yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

EFSAn raportti on paljon vartija – pahimmillaan teollisuuden kädet ovat edelleen sidotut. Parhaimmillaan hyönteistalous voi aueta kilpailulle, ja silloin Suomessa halutaan nostaa jalka jarrulta. Mutta miksi pohjoinen yltäisi hyönteistalouden kärkitekijäksi?

– Puhtaus, se on hyvä brändi. Tiedämme, että Suomessa monen elintarvikkeen jäljitettävyys on parempi kuin muualla, vanhempi tutkija Maria Tuiskula-Haavisto Lukesta sanoo.

– Meillä on täällä suuri maapinta-ala, valtavasti metsä- ja nurmibiomassoja sekä elintarviketuotantoon liittyviä biomassoja. Tämä on yksi tapa muuttaa ne arvokkaammiksi tuotteiksi, Marnila lisää.

Sivuvirtoja ja biomassoja. Tehokkaita, läpinäkyviä ja puhtaita prosesseja ja automaatiota. Omavaraisuutta. Kannattavaa bisnestä. Tätä kaikkea tutkimuksella halutaan edistää. Luken vanhempi tutkija Hilkka Siljander-Rasi uskoo uuteen teollisuudenalaan, jos vain tuotanto saadaan taloudellisesti kannattavaksi ja teknologia kuntoon.

– Näkymät ovat hyvät. Nyt tarvitaan innovatiivista lähestymistapaa, jolla taataan mahdollisimman pienet kustannukset ja korkea laatu.

Yritysten tukena

Selvitettävää on paljon. Miten taataan hyönteisille syötettävän ravinnon tasalaatuisuus? Millainen on hyönteisten markkina-arvo? Mitkä lajit sopivat lautaselle, mitkä rehuksi? Miten rakennetaan hygieeninen, resurssitehokas ja ympäristöystävällinen tuotantoprosessi?

– Työvoimakustannukset ovat Suomessa korkeat. Meillä kasvatuksen pitää perustua automaatioon. Siinä saattaa olla ihan uusi teknologian ala ja vientituote, Marnila sanoo.

Markkinoiden avaamiseksi tarvitaan myös uudenlaista asennoitumista. Eläinrehuna hyönteiset on helpompi hyväksyä kuin ihmisravintona.

– Ihmisten ravinnoksi hyönteiset päätyvät varmasti suunnannäyttäjien kautta, Siljander-Rasi uskoo.

Tämä hanke on vasta ensisysäys uuteen, vaikka lopulta kyse on tutusta asiasta, kotieläintuotannosta. Siinä Luken on oltava mukana – auttamassa yrityksiä painamaan kaasua, kun tie on auki.

 

pwp__D6B8023_eo1509_erkki_oksanen_netti

Konteissa kuhisee jo

Katse siintää pitkälle, kymmenen vuoden päähän. Yksi on mullistanut ruoantuotannon maailmanlaajuisesti, toinen on johtava teknologiatarjoaja hyönteisteollisuudessa. Kolmas suhtautuu vähän varovaisemmin: on paljon selvitettävää. Se on varmaa, että nyt on aika toimia.

– Viiden vuoden päästä voi olla jo liian myöhäistä, kun muu maailma on edellä, toimitusjohtaja Jan Hulshof biologisia torjuntaeliöitä tuottavasta Biotus Oy:stä sanoo.

Forssalainen Biotus, espoolainen sirkkafarmi-kontteja myyvä EntoCube ja teknologia- ja palvelusovelluksia kehittävä ja myyvä Pohjolan hyönteistalous Oy Kouvolan Inkeroisista ovat mukana Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeessa.

Tutkimukselta kumppanit odottavat tukea tuotekehittelyynsä. Pohjatyö on tehtävä kunnolla, ja hanke on juuri sitä: kunnon selvitys hyönteistalouden mahdollisuuksista. Siitä huolimatta hyönteisbisnes pyörii jo.

– Päämarkkinamme ovat kaikkialla paitsi Euroopassa, Santtu Vekkeli Pohjolan hyönteistaloudesta sanoo.

 Eteenpäin pienellä summalla

Hyönteisten kasvatuksesta halutaan kehittää saumaton prosessi.

– Tavoitteenamme on saada aikaan markkinoiden tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa proteiinin tuotantoon, EntoCuben Perttu Karjalaisen sanoo.

Vekkelin mukaan Eurooppa ei voi jäädä hyönteisproteiinin ostajan rooliin vaan omaa tuotantoa tarvitaan. Ihmisravinnoksi hyönteisiä voitaisiin alkaa tuottaa verrattain edullisella panostuksella, jos loppuvuonna valmistuvaksi odotettu uuselintarvikeasetusehdotus astuu voimaan.

– EU:n alueella saa myydä hyönteiselintarvikkeita vasta, kun ne on hyväksytty asetuksen määräämän menettelyn kautta. Lupa usealle eri hyönteislajille saataisiin maksettua 15 miljoonalla. Tämä vapauttaisi hyönteiselintarvikkeet EU-alueella, ja kilpailu voisi alkaa kunnolla.

Katso myös