Artikkelit Metsä, Ympäristö

Teksti: Sinikka Jortikka, Luke

Puun suojauksella pidennetään ulkotiloissa olevien rakennusten tai rakennelmien käyttöikää. Ilman suojausta vaarana ovat puun sinistyminen, homehtuminen ja lahoaminen melko varhaisessa vaiheessa.

Suojausratkaisu valitaan rakenteen ja siihen kohdistuvan ikäodotuksen pohjalta. Pisimmät ikäodotukset ovat puusta rakennettavilla omakotitaloilla, kerrostaloilla ja toimistorakennuksilla. Näissä veden pääsy puurakenteisiin estetään vesikatoilla, räystäillä ja ränneillä. Ulkolaudoituksen maalaaminen tehostaa vaikutusta: se suojaa säiden vaihteluilta ja auringolta.

– Sellaisissa käyttökohteissa, joissa rakenteellinen suojaus ei ole mahdollista, puun elinkaarta voidaan jatkaa kyllästämällä. Tällöin puuhun ujutetaaaineita, jotka estävät veden imeytymisen puuhun ja lahottajasienten pääsyn tai toiminnan puussa, kertoo tutkija Martti Venäläinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Teollisesti valmistettua painekyllästettyä puuta eli kestopuuta on tarjolla A- ja AB-luokkaa. A-luokassa on käytetty enemmän ja pitoisuudeltaan vahvempaa kyllästysainetta. Kuluttajien kannattaa valita AB-luokka eli kevyempi vaihtoehto rakenteisiin, jotka tulevat maanpinnan yläpuolelle ja joiden elinikäodotus on tavallisesti 15–20 vuotta, kuten piha- ja puistorakenteissa.

– Esimerkiksi pihapatioiden tyylisuunnat ehtivät muuttua parinkymmenen vuoden aikana niin, että vanha malli halutaan tuossa vaiheessa jo uusia, Venäläinen toteaa.

Venäläisen mukaan tehokkailla aineilla kyllästäminen on aivan välttämätöntä sellaisissa puutuotteissa, joiden odotetaan kestävän maakosketuksessa vuosikymmeniä.

Luonnonmukaisia vaihtoehtoja tarjolla

Nykyään yhä useampi kuluttaja haluaa tehdä pintasuojauksen niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa ihmiselle ja ympäristölle.

Venäläisen mukaan kuluttajille on tarjolla luonnonmukaisia vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi männyn sydänpuussa on lahoamiselta suojaavia uuteaineita, joiden ansiosta se soveltuu hyvin kohtalaista lahonkestoa vaativiin olosuhteisiin, kuten terassilaudoiksi.

Männyn stilbeeniä sisältävän sydänpuun hyödyntämistä on haitannut se, että stilbeenipitoisuus vaihtelee puun sisällä ja puuyksilöiden välillä. Tämän vuoksi puurakenteeseen voi tulla kohtia, jotka kestävät heikommin kuin toiset.

– Luke yhteistyökumppaneineen kehittää parhaillaan menetelmää sydänpuutavaran lajitteluun. Menetelmän avulla puun uuteainepitoisuuksia voidaan mitata luotettavasti, jolloin puutavarasta saadaan tasalaatuisempaa, Venäläinen kertoo.

Venäläisen mukaan mittauslaitteen prototyyppi saataneen tutkimuskäyttöön tämän vuoden loppuun mennessä.

Toinen, jo käytössä oleva luonnonmukainen suojausmenetelmä on mäntyöljy. Mäntyöljyllä suojattavat kohteet kannattaa kuitenkin valita niin, että öljyn tahraavuus ei aiheuta haittaa. Se soveltuu hyvin esimerkiksi aidantolppien suojaamiseen. Mäntyöljyllä kyllästetyn tolpan käyttöikä on noin 20–30 vuotta.

sydänpuu-800b
Järeän männyntyven arvokas sydänpuu muuttuu tummanruskeaksi, kun uuteaineet reagoivat auringon valoon. Joskus uuteaineet värjäytyvät puun sisällä punertavaksi ”punahongaksi”. Kuva: Martti Venäläinen, Luke

Säädökset tiukentuvat

Yleisimmin käytössä olevat puunsuoja-aineet pohjautuvat kemiallisiin yhdisteisiin. Kestopuuta valmistetaan muun muassa kuparisuolojen ja orgaanisten happojen tai kreosootin avulla.

Kreosootin nykyinen hyväksyntä puunsuojauksen tehoaineena on voimassa 30.4.2018 saakka. Kreosootin käytöstä pyritään eroon jollakin aikavälillä, kunhan riittävän tehokkaita korvaajia löytyy. Aiemmin on kielletty arseenia sisältävien CCA-kyllästeiden käyttö niiden myrkyllisyyden vuoksi. CCA:lla kyllästettyä puutavaraa kierrätetään ammattikäytössä edelleen mutta tiukoin ehdoin.

Säädöspäätökset yhdessä kuluttajien kasvavan ympäristötietoisuuden kanssa ovat vaikuttaneet siihen, että tutkijat kehittävät kasvien omiin suojamekanismeihin pohjautuvia puunsuojavaihtoehtoja.

– Ympäristötietoisuuden lisääntyminen heijastuu myös puun käyttöön. Ihmiset haluavat nyt mieluummin hiiltä sitovia puurakenteita kuin muovia, terästä tai betonia, Venäläinen sanoo.

Yläreunan kuva: Luken Joensuun toimipaikan kokoustilan katto on paanua.  Ulkopinnan haapapaanut tervataan säännöllisesti, yleensä loppukesällä. Kuva: Jussi Tiainen

Katso myös