Open lecture 24.9.2019: Policy instruments in agriculture guiding towards sustainable use of peatlands in Europe

Presentation on economic incentives for climate smart agriculture on peatlands in the EU by Sabine Wichmann from University of Greifswald, representing Greifswald Mire Centre, Germany. Short introduction to the Norwegian prohibition of land clearing on peatlands will be given by t.b.c. After the lecture: open discussion with invited stakeholder contributions from The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK), The Finnish Association for Nature Conservation (SLL) and Finnish …

Blogi: Ohjauskeinojen muutoksilla voidaan vauhdittaa ilmastokestävää metsänhoitoa turvemailla

Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja sitä kautta lisää turvemaiden ilmastopäästöjä erityisesti rehevillä soilla. Ojitus lisää myös vesistökuormitusta. Jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voidaan vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja hidastaa turpeen hajoamista. Miten nykyisin käytössä olevia ohjauskeinoja pitäisi muuttaa tai mitä uusia ohjauskeinoja ottaa käyttöön ilmastokestävän metsänhoidon vauhdittamiseksi? Sompa-hanke järjesti 7.6.2019 sidosryhmille keskustelutilaisuuden suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauskeinoista. Paikalla oli yhteensä 27 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin nykyisen kannustejärjestelmän uudistustarpeista ja mahdollisista uusista ohjauskeinoista. Linkki tilaisuuden materiaaleihin on …

PTT selvittää maanomistajien näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaista toimenpiteistä yhteistyössä Sompa-hankkeen kanssa

PTT toteuttaa vuoden 2019 aikana tutkimushankkeen ”Turvemaiden käyttö maa- ja metsätaloudessa – maanomistajien näkökulma” (TURVA). Siinä selvitetään kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden käytön esteitä maanomistajien keskuudessa. Lisäksi selvitetään, millä reunaehdoilla maanomistajat olisivat valmiita toteuttamaan eri toimenpiteitä. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä ovat turvemaavaltaisten alueiden viljelijät, jotka omistavat myös metsää. PTT toteuttaa tutkimushankkeensa yhteistyössä Sompa-hankkeen kanssa. Hankkeet täydentävät toisiansa: TURVA-hanke tuottaa arvokasta tietoa turvemaiden maanomistajien näkemyksistä ja Sompa-hanke tukee sitä luonnontieteellisellä tiedolla sekä …

Keskustelutilaisuus 6.6.2019: Metsänielut ilmastopolitiikassa: LULUCF asetuksen toimeenpano & tulevaisuus

EU:n LULUCF-asetuksen toimeenpano hoidetun metsänmaan vertailutason osalta tapahtuu jäsenvaltion ja komission välisenä vuoropuheluna. Vertailutasolla tarkoitetaan laskennallista arviota metsän hiilinielusta ajanjaksolla 2000–2009 ja se on yksi vuonna 2018 annetun LULUCF-asetuksen keskeisistä kysymyksistä. Tulevaa metsän hiilinielua verrataan vertailutasoon velvoitekaudella 2021–2025 ja tällä arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista. Jäsenvaltioiden toimittamien vertailutasojen tekninen arviointi on parasta aikaa käynnissä komissiossa, joka antaa teknisen arvioinnin pohjalta jäsenvaltioille suosituksia vertailutasojensa tarkastamiseksi. Tarkastetut vertailutasot on toimitettava komissiolle vuoden 2019 loppuun mennessä. Tilaisuudessa ”Metsänielut …

Suopeltojen päästöissä kosteikkoviljely voi olla ratkaisu

Monelta suopellolta olisi saatavissa suurempi hyöty, jos niillä ei enää jatkettaisi nykyistä viljelyä vaan tuotettaisiin ilmastopäästöjen vähennyksiä. Suomen maatalouden kaikista ilmastopäästöistä puolet on peräisin turvemailta, soille raivatuilta pelloilta. Yhden päästölähteen hillinnällä voitaisiinkin laskea maatalouden ja maankäytön kokonaispäästöjä huomattavasti. ”Meillä on periaatteessa riittävästi peltoa ruuantuotantoon ilman turvemaita”, toteaa väitöskirjatutkija Hanna Kekkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Pelkkä turvepeltojen viljelemättä jättäminen ei kuitenkaan muuta maataloutta ilmastoystävälliseksi. Päästövähennysten saamiseksi on kehitettävä kohdennettuja keinoja. ”Oleellista on, mitä turvepellolle tehdään …

Seminar 14.3.2019: How can boreal forest contribute to mitigation climate change?

Time: 14 March 2019 at 13:00-16:00 Place: University of Helsinki, Forest sciences building, hall 107 (lecture hall B4), Latokartanonkaari 7, Helsinki + webstreaming Chair: Raisa Mäkipää, Natural Resources Institute Finland, Luke PROGRAMME  Carbon modelling and analyses of forest sector climate change mitigation options in Canada:  Werner Kurz, Natural Resources Canada Mapping carbon sinks and sources in Finnish forests:  Mikko Peltoniemi, Natural Resources Institute Finland (Luke) Coffee break Ecohydrological process models and academic curiosity for sustainable …

Helppo hiili-imuri – Suomen Kuvalehden artikkeli

Suomalaisen raivaajakansan ylpeys suopelto voidaan yksinkertaisilla keinoilla valjastaa hidastamaan ilmastonmuutosta. SUOMI pystyy kasvattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olennaisia hiilinieluja nopeasti miljoonilla tonneilla vuodessa. Se onnistuu, jos suopeltoja ja -metsiä aletaan käsitellä uusimman tutkimustiedon mukaisesti. Suolle raivattu pelto on ilmasto-ongelma. Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä 15 prosenttia tulee suopeltojen maaperästä, vaikka niiden pinta-ala on kymmenen prosenttia Suomen pelloista. Päästöjen määrä on 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Määrä on valtava, liikenne Suomessa tuottaa vuodessa yhteensä 11,5 miljoonaa …

Sompa mukana Ratkaisuja Tieteestä -tietokorteissa – täältä löydät lisätiedot

Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa lanseerattiin Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon ja tarjoavat samalla tutkimukseen perustuvia näkökulmia myös vaalikeskusteluihin. Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön. Korttipakka jakautuu neljään maahan: Teknologian ja työn murrokset Ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia Osallistuva kansalaisuus Hyvinvointi ja perusturva Sompa-hanke on mukana kolmessa ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia -teeman ratkaisukortissa (vihreät kortit), numeroissa 5, 6 ja 7. Ratkaisukortit esittelevät ilmiölähtöisesti …

Blogi: Miksi hiilinielut ovat yhteiskuntapolitiikkaa?

Julkinen keskustelu Suomen ilmastopolitiikasta on viime aikoina keskittynyt kiistelyyn metsien roolista hiilinieluna ja hiilen varastona. Onko suomalainen metsien käyttö kestävää? Olemmeko ilmastovelvoitteiden seurauksena menettämässä kansantalouden tukijalan? Monipolvinen keskustelu on saattanut jättää mielikuvan ilmiöstä, josta edes tutkijat eivät ole yksimielisiä. Tutkijat ovat kyllä yksimielisiä siitä, että metsät ovat merkittävä hiilinielu ja hiilen varasto. Selvää on myös se, että hakkuut pienentävät metsien hiilinielua. Haasteellisemmaksi metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sen sijaan muuttuu, kun …

Blogi: Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja

Pohjaveden pinnan nostolla, kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja vähennetyllä muokkauksella voidaan vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä. Turvepelloilta syntyy hiilidioksidipäästöjä turpeen hajotessa Suomessa turvemaat kattavat noin 10 prosenttia kokonaisviljelyalasta, mutta turvepeltojen viljelystä syntyy noin 14 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Eniten viljelyssä olevia turvepeltoja löytyy Pohjois-Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Turvemaiden viljelystä syntyy pääasiallisesti typpioksiduuli- ja hiilidioksidipäästöjä. Typpioksiduuli on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Hiilidioksidipäästöt muodostuvat turpeen hajoamisprosessista. Muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista, ja etenkin paljaalta maalta syntyy …