Hanke jakautuu seitsemään tutkimukselliseen osa-alueeseen eli työpakettiin, joista löytyy lisätietoa viereisiltä alasivuilta.

SOMPA-hanke

SOMPA-konsortio pureutuu Pariisin ilmastosopimuksen ja sen EU-tason soveltamisen aiheuttamiin muutospaineisiin Suomessa erityisesti maatalous- ja LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) kohdalla. Sektori saattaa muodostua Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa nettopäästöksi riippuen vertailutason laskennasta. Onkin tärkeää tarttua ripeästi sen hillintäpotentiaaliin nykyisin paljon kasvihuonekaasuja tuottavien maa- ja metsätalouden turvemaiden hoidossa.

Turvepeltojen viljelyn ja suometsätalouden päästöjen vähentäminen edellyttää kustannustehokkaita, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä menetelmiä, joita maanviljelijät ja metsänomistajat ovat myös valmiita ottamaan käyttöön. SOMPA-hanke kehittää näitä menetelmiä, tutkii niiden päästövähennyspotentiaalia ja vaikutuksia tulevaisuuden biotalouden ketjuihin.

Hankkeessa laaditaan kasvihuonekaasupäästöskenaarioita metsäteollisuuden, turvemaiden käytön ja ruoan kulutuksen trendien perusteella. Hankkeessa kartoitetaan myös ilmastoa ja maankäyttöä koskevan sääntelyn muutoksia ja vaikutuksia Suomen metsä- ja ilmastopolitiikan sekä biotalouden tavoitteiden näkökulmasta. Työn aikana tunnistetaan sääntelyn haasteita ja kehittämistarpeita. Skenaario- ja sääntelytutkimuksen tulokset auttavat ilmastopolitiikan valmistelijoita ja päätöksentekijöitä arvioimaan eri päästövähennystoimien kokonaisvaikutusta ja riittävyyttä sekä kehittämään lainsäädäntöä.

SOMPA-hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston ’Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä’ -ohjelmaa, jonka hankkeet tutkivat eri näkökulmista sitä, miten voisimme parhaiten sopeutua maailmanlaajuisiin muutoksiin.

Turvemaiden ilmastokestävät viljely- ja hoitomenetelmät

Turvemaiden hiilivarastot ovat moninkertaiset niiden kasvillisuuteen sitoutuneeseen hiileen nähden. Noin puolet Suomen turvemaista on ojitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Suopellot aiheuttavat nykyisin noin 15 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suometsien maaperästä aiheutuvat päästöt puolestaan pienentävät metsien päästönielua neljänneksellä. Kehittämällä ojitettujen turvemaiden kestävää käyttöä tutkimuksellisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa voidaan saavuttaa merkittäviä ja pitkäkestoisia kokonaishyötyjä sekä Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden että kestävän biotalouden edistämiseksi.

Ilmastokestävillä viljely- ja hoitomenetelmillä tarkoitetaan sellaista suometsien ja -peltojen käyttöä, jossa turvemaiden hiilivarasto säilyy ja hiilinielu vahvistuu. Tämä edellyttää, että kasvihuonekaasuja sitoutuu ilmakehästä turvemaihin enemmän (nettopoisto) kuin pääsee (nettopäästö). Kestävä käyttö edellyttää soiden eri käyttömuotojen sekä niiden ekologisten vaikutusten huomioimista mm. vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Ilmastokestävien viljely- ja hoitomenetelmien keskiössä on pohjavedenpinnan tason sääntely sosioekonomisesti kestävällä tavalla. SOMPA-hankkeessa tunnistettuja hyviä esimerkkejä ja taustatietoa suometsien ja -peltojen ilmastokestävistä hoitomenetelmistä päivitetään näille sivuille hankkeen edetessä.