Gradu: monitavoitteinen päätösanalyysi turvepeltojen käyttömuotojen vertailussa

Jari Niemi sovelsi pro gradu -tutkielmassaan monitavoitteisen päätösanalyysin metodeja turvepeltojen nykyisten yleisten käyttömuotojen, ja vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien käyttömuotojen vertailussa. Turvepeltojen yleisimmät nykyiset käyttömuodot, kuten syvällä ojituksella tapahtuva viljan ja nurmen viljely aiheuttavat vuosittain huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöt syntyvät hapellisissa olosuhteissa olevan turpeen nopeasta hajoamisesta. Turpeen hajoamista voidaan hidastaa, tai se voidaan jopa lakkauttaa kokonaan vedenpintaa riittävästi nostamalla Vedenpinnan nostaminen lähelle maanpintaa rajoittaa perinteisten satokasvien käyttöä, mutta mahdollistaa kosteikkoviljelyn, eli biomassan tuottamisen viljelemällä …

Gradu: kosteikkoviljelytuotteiden elinkaariarviointi

Laura Lahtinen teki pro gradu -tutkielmassaan elinkaariarvioinnin kahdesta mahdollisesta kosteikkoviljelytuotteesta – osmankäämieristelevystä ja järviruokokasvualustasta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista, joten soita on väistämättä otettu viljelykäyttöön. Kuivatetut turvepellot ovat kuitenkin suuria kasvihuonekaasujen lähteitä etenkin hiilidioksidin (CO2) ja dityppioksidin (N2O). Tästä syystä maatalouskäyttöä turvemailla pidetään ilmaston kannalta yhtenä epäsuotuisimmista maankäytön muodoista. Turvemaita on kuivatettu ruokapalveluiden parantamiseksi, mikä puolestaan vaikuttaa heikentävästi muihin ekosysteemipalveluihin. Alueiden uudelleen vettämisellä osa ekosysteemipalveluista voidaan palauttaa. Mikäli vettäminen …

SOMPA-hankkeen policy brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat tarkastelleet keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä sekä ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tukea näiden käyttöönottoa. Viljelijöiden tulojen ei pitäisi vähentyä, jos he aktiivisesti hoitavat turvemaita ilmastopäästöjä vähentävinä kosteikkoina. Tutkijat esittävät seuraavia muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään tukemaan kosteikkoviljelyä ja ilmastoviisasta turvemaiden viljelyä: Kosteikkoviljelykäytössä oleville turvemaille taataan maatalousmaan status ja …

Metsien hiilivaraston muutokset kartalle

Luken metsäinfo-sivustolla on julkistettu ajantasainen kartta puuston hiilivaraston kokonaismäärästä. Karttapalvelu sisältää myös aiemmin julkistetut puuston hiilivaraston muutoskarttatasot. Kartat kattavat koko Suomen ja niiden avulla voidaan paikantaa hiilivarastoltaan erilaisia metsiköitä ja alueita sekä puuston hiilivaraston muutosalueita. Hiilivarastokartoissa esitetty puuston biomassa sisältää runkopuun kuorineen, oksat ja lehvästön osana maanpäällistä biomassaa sekä juuret ja kannot osana maanalaista biomassaa. Hiilen osuus kokonaisbiomassasta on noin puolet. Hiilivaraston muutokset on laskettu karttatasojen erotuksena. – Muutoskartan arvoihin …

Policy brief: Uuden metsätalouden kannustinjärjestelmän tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon suometsien hoidon ympäristövaikutukset

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden muodostama monitieteinen tutkijaryhmä arvioi nykyisen kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (KEMERA) tukien ympäristövaikutuksia suometsissä. Tutkijat totesivat, että voimassa olevan rahoitusjärjestelmän tuet eivät ohjaa suometsien ilmastokestävään käyttöön ja osa tuista on ympäristölle haitallisia. Ympäristötavoitteisiin keskittyvä rahoitusosuus on pieni. Nykyisten KEMERA-tukien tavoitteita ovat metsien kasvun lisäämisen ohella muun muassa ekologinen kestävyys, vesistökuormituksen hillitseminen ja monimuotoisuuden turvaaminen. Nykyinen tukijärjestelmä ei kuitenkaan riittävällä tavalla edistä näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista. Nyt, kun määräaikaista KEMERA-tukijärjestelmää …

Uusi policy brief: Climate smart agricultural policy requires a reform of incentives to minimize emissions from cultivated peat soils

Post-2020 Common Agricultural Policy (CAP) must safeguard and stimulate the preservation of carbon-rich soils through protection of peatlands. Functional peatlands are the most space efficient long-term carbon store and sink in our planet’s biosphere. However, croplands on peat soils are currently large emission sources and they account for more than 25% of total emissions from agriculture and agricultural land use in the northern Europe. A group of leading peatland experts …

SOMPA vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin turvemaista ja hiilinieluista

Turvemaista ja niiden ilmastoviisaasta käytöstä keskustellaan paljon. Nyt SOMPA-hankkeessa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin, muun muassa: Mikä on suometsien maaperän ja turvepeltojen päästöjen rooli Suomessa? Mikä on hiilinielun ja -varaston ero? Mistä hiilinieluissa on kyse ja miksi niistä kiistellään? Mitä EU:n päätös LULUCF-asetuksesta eli metsien ja maankäytön hiilipäästöistä tarkoittaa? Millaista on ilmastoviisas maanviljely ja metsänhoito turvemailla? Kysymyksiä päivitetään jatkuvasti ja uusia valmistuu tutkimusten edetessä. Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin.

Blog: Forested peatlands and carbon – an overview

There are several definitions of peatland which depend on various distinguishing factors such as vegetation cover, land use, formation characteristics, hydrology, geochemistry, for example. Different countries apply different definitions as well, hence complicating mutual comparison. According to IPCC, wetlands include any land that is covered or saturated by water for at least part of the year (and that does not fall into the Forest Land, Cropland, or Grassland categories). Peat …

Diplomityö paikkatietopohjaisesta menetelmästä – soveltuuko turvepelto vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn?

Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn. Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä. Yli puolet viljelymaiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu turvepeltojen hapettuneesta pintakerroksesta, vaikka vain 10 prosenttia Suomen viljelymaista on orgaanisella maaperällä. Yksi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuivatuilta viljelymailta on nostaa pohjaveden pintaa, mikä tekee maan turvekerroksesta vettyneen. Näin turvemaa muuttuu …