Policy brief: Mitä kosteikkoviljely tarkoittaa CAP-politiikan yhteydessä?

Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) linjataan parhaillaan, ja myös turvepeltojen päästövähennyspotentiaalin realisointi on keskusteltavana. Olisiko kosteikkoviljely yksi keino kääntää turvepellot ongelmasta ratkaisuksi? Joukko eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ja yhdistyksiä sai Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta (DG Agri) pyynnön toimittaa lisätietoja kosteikkoviljelystä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin. Myös SOMPA-hanke oli mukana laatimassa sitä varten politiikkasuositusta, jossa määritellään, mitä kosteikkoviljely on. DG Agrille toimitettiin myös lista kosteikkoviljelyyn soveltuvista kasveista ja niistä tehtävistä tuotteista.

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -sivustolta tietopohjaa keskusteluihin

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -hankkeessa on koottu tutkittua tietoa maa- ja metsätaloutta ja turpeennostoa varten ojitettujen soiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin. Tarjolla on tietoa seuraavista kokonaisuuksista Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto Soiden käyttö Suomessa Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Soiden kasvillisuus Suoluontotyyppien uhanalaisuus Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus …

Raportti: maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet – SOMPA-hankkeen tutkijat mukana

Arvio maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuuksista sekä suositukset kokoava policy brief on julkaistu. Myös SOMPA-hankkeen tutkijat olivat mukana selvitystyössä. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen sekä investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin. Raportti: Lehtonen ym 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021. Luonnonvarakeskus. …

Blogi: Turvemaiden käyttöä ohjaavat tukijärjestelmät linjaan hiilineutraaliustavoitteen ja muiden luonnonvaroja koskevien ympäristötavoitteiden kanssa

Maa- ja metsätalouden kannustinjärjestelmiä ollaan uudistamassa. Lisäksi edessä on koronaviruspandemian jälkihoitoon tarkoitetun elvytysrahan käytöstä päättäminen. Nyt on juuri oikea hetki varmistaa, että tukien muutos ja elvytys ovat linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja luonnonvarojen käyttöä koskevien muiden ympäristötavoitteiden, kuten vesien hyvän tilan saavuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen, osalta. Turvemaiden käytön ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten eritysesti niiden käyttöön liittyvää ohjausta on tarkistettava ja muutoksia tehtävä pikaisesti. On varmistettava, ettei uusia ojituksia …

Blogi: Jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkasvatuksen monimuotoisuusvaikutukset eroavat toisistaan – metsänomistaja voi vaikuttaa

Metsien monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita saataisiin eri aluetasoilla parhaiten edistettyä yhdistelemällä sekä jatkuvapeitteistä (erirakenteista) että tasaikäistä (jaksollista) metsänkasvatusta. Kaikissa metsänhoitomalleissa olisi huolehdittava, että metsistä löytyy lehtipuita, kuollutta puustoa sekä metsätaloudellisesti yli-ikäisiä puita. Metsälain 2014 uudistamisen jälkeen talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on käytössä monipuolisia metsänhoitomenetelmiä. Tietty kasvatustapa voi tukea paikallista tai alueen luontoa paremmin kuin joku toinen tapa. On pidettävä erillään paikkakohtainen metsikkötaso, eri metsikkökuvioiden laajempi (metsälö)taso ja vielä laajempi alueellinen tai valtakunnallinen …

Ympäristö- ja ilmastoministeri: Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä – SOMPAlta toimenpidesuosituksia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen nosti 2.12. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan esiin sen, kuinka tärkeitä turvemaat ovat ilmastotyössä: Maatalouden 15 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaispäästöistä yli puolet tulee turvepelloilta, vaikka turvepeltojen osuus peltoalasta on vain kymmeneksen. Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteemme päästöt. Maatalouden päästöjen vähentämisessä kannattaakin suunnata katse turvepeltoihin. Siellä saadaan suurimmat vaikutukset aikaiseksi. Ensimmäisenä tulisi päästä eroon uusien turvepeltojen raivaamisesta. Vaikka uusien turvepeltojen käyttöönotto on ollut vähenemään päin, silti lähes …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …

Gradu: monitavoitteinen päätösanalyysi turvepeltojen käyttömuotojen vertailussa

Jari Niemi sovelsi pro gradu -tutkielmassaan monitavoitteisen päätösanalyysin metodeja turvepeltojen nykyisten yleisten käyttömuotojen, ja vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien käyttömuotojen vertailussa. Turvepeltojen yleisimmät nykyiset käyttömuodot, kuten syvällä ojituksella tapahtuva viljan ja nurmen viljely aiheuttavat vuosittain huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöt syntyvät hapellisissa olosuhteissa olevan turpeen nopeasta hajoamisesta. Turpeen hajoamista voidaan hidastaa, tai se voidaan jopa lakkauttaa kokonaan vedenpintaa riittävästi nostamalla Vedenpinnan nostaminen lähelle maanpintaa rajoittaa perinteisten satokasvien käyttöä, mutta mahdollistaa kosteikkoviljelyn, eli biomassan tuottamisen viljelemällä …

Gradu: kosteikkoviljelytuotteiden elinkaariarviointi

Laura Lahtinen teki pro gradu -tutkielmassaan elinkaariarvioinnin kahdesta mahdollisesta kosteikkoviljelytuotteesta – osmankäämieristelevystä ja järviruokokasvualustasta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista, joten soita on väistämättä otettu viljelykäyttöön. Kuivatetut turvepellot ovat kuitenkin suuria kasvihuonekaasujen lähteitä etenkin hiilidioksidin (CO2) ja dityppioksidin (N2O). Tästä syystä maatalouskäyttöä turvemailla pidetään ilmaston kannalta yhtenä epäsuotuisimmista maankäytön muodoista. Turvemaita on kuivatettu ruokapalveluiden parantamiseksi, mikä puolestaan vaikuttaa heikentävästi muihin ekosysteemipalveluihin. Alueiden uudelleen vettämisellä osa ekosysteemipalveluista voidaan palauttaa. Mikäli vettäminen …

SOMPA-hankkeen policy brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat tarkastelleet keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä sekä ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tukea näiden käyttöönottoa. Viljelijöiden tulojen ei pitäisi vähentyä, jos he aktiivisesti hoitavat turvemaita ilmastopäästöjä vähentävinä kosteikkoina. Tutkijat esittävät seuraavia muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään tukemaan kosteikkoviljelyä ja ilmastoviisasta turvemaiden viljelyä: Kosteikkoviljelykäytössä oleville turvemaille taataan maatalousmaan status ja …