Blogi: Siirtyminen kestävään turvemaiden käyttöön Euroopassa CAP uudistuksen myötä?

Ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys on tunnustettu laajasti, erityisesti IPCC:n raportoinnin myötä. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Viljelykäytössä olevien turvemaiden muuttaminen kosteikkoviljelykäyttöön tukisi EU:n päästövähennystavoitteita. Myönteiset vaikutukset vesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen ovat keskeisiä kosteikkoviljelyn etuja verrattuna muihin ojitettujen turvemaiden käyttötapoihin. Maatalouden päästöt muodostavat noin 10% EU:n ilmastopäästöistä. EU:n alueella viljeltyjä turvemaita on noin 2,5% maatalousmaista, mutta ne tuottavat lähes 25% maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (EU kasvihuonekaasuraportti 2019, 740). …

Blog: Future of peatland forestry in Scotland

Peatlands are very important for Scotland since they may cover, dependent on the definition and data source, up to 30% of the total land area, mostly occurring in the north and the country´s west. The Flow Country is the UK’s most extensive peatland region with over 400,000 ha of peat and wetland, of which around 67,000 ha is afforested. Afforestation of peatlands in Scotland started already in the 18th century …

Viljelijä ja metsänomistaja – tule kertomaan SOMPA-työpajoihin, millaisiin ilmastotoimiin olisit valmis ja millaisilla ehdoilla

Oulussa marraskuussa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan mukaan sekä viljelijöitä, metsäomistajia että neuvojia keskustelemaan siitä, miten turvemaat saataisiin vähäpäästöisiksi. Tilaisuudet järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä työpajassa 19.11. klo 10–14 metsänomistajia kutsutaan keskustelemaan suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Millä perusteella metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä? Toisessa työpajassa 20.11. klo 10–14 keskustellaan viljelijän näkökulmasta turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden …

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuista hyötyvät pallosara, metsätähti, metsäalvejuuri ja monet muut ruohot

Jatkuvapeitteisen eli erirakenteisen metsäkasvatuksen hakkuista turvemailla kärsivät erityisesti sammalet, kun taas heinät ja ruohot hyötyvät. Myös mustikka ja puolukka saattavat hyötyä erirakenteishakkuista, jos käsittelyn voimakkuus on sopiva, selviää Joni Haapakosken tekemässä pro gradussa. Haapakosken SOMPA-hankkeelle tekemä selvitys on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Joni Haapakosken työn päätavoitteena oli selvittää lyhyen aikavälin muutoksia kasvillisuuteen jatkuvapeitteisen eli erirakenteisen metsäkasvatuksen hakkuiden jälkeen korpikohteilla. Lisäksi työssä mallinnettiin kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin valtakunnan …

SOMPA:n tutkijat mukana IPCC-työssä – raportin tulokset haastavat kehittämään ilmastoviisaita ratkaisuja maa- ja metsätalouteen

Ilmastopaneeli IPCC:n Climate Change and Land -raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö …

Blogi: Ohjauskeinojen muutoksilla voidaan vauhdittaa ilmastokestävää metsänhoitoa turvemailla

Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja sitä kautta lisää turvemaiden ilmastopäästöjä erityisesti rehevillä soilla. Ojitus lisää myös vesistökuormitusta. Jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voidaan vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja hidastaa turpeen hajoamista. Miten nykyisin käytössä olevia ohjauskeinoja pitäisi muuttaa tai mitä uusia ohjauskeinoja ottaa käyttöön ilmastokestävän metsänhoidon vauhdittamiseksi? Sompa-hanke järjesti 7.6.2019 sidosryhmille keskustelutilaisuuden suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauskeinoista. Paikalla oli yhteensä 27 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin nykyisen kannustejärjestelmän uudistustarpeista ja mahdollisista uusista ohjauskeinoista. Linkki tilaisuuden materiaaleihin on …

PTT selvittää maanomistajien näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaista toimenpiteistä yhteistyössä Sompa-hankkeen kanssa

PTT toteuttaa vuoden 2019 aikana tutkimushankkeen ”Turvemaiden käyttö maa- ja metsätaloudessa – maanomistajien näkökulma” (TURVA). Siinä selvitetään kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden käytön esteitä maanomistajien keskuudessa. Lisäksi selvitetään, millä reunaehdoilla maanomistajat olisivat valmiita toteuttamaan eri toimenpiteitä. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä ovat turvemaavaltaisten alueiden viljelijät, jotka omistavat myös metsää. PTT toteuttaa tutkimushankkeensa yhteistyössä Sompa-hankkeen kanssa. Hankkeet täydentävät toisiansa: TURVA-hanke tuottaa arvokasta tietoa turvemaiden maanomistajien näkemyksistä ja Sompa-hanke tukee sitä luonnontieteellisellä tiedolla sekä …

Suopeltojen päästöissä kosteikkoviljely voi olla ratkaisu

Monelta suopellolta olisi saatavissa suurempi hyöty, jos niillä ei enää jatkettaisi nykyistä viljelyä vaan tuotettaisiin ilmastopäästöjen vähennyksiä. Suomen maatalouden kaikista ilmastopäästöistä puolet on peräisin turvemailta, soille raivatuilta pelloilta. Yhden päästölähteen hillinnällä voitaisiinkin laskea maatalouden ja maankäytön kokonaispäästöjä huomattavasti. ”Meillä on periaatteessa riittävästi peltoa ruuantuotantoon ilman turvemaita”, toteaa väitöskirjatutkija Hanna Kekkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Pelkkä turvepeltojen viljelemättä jättäminen ei kuitenkaan muuta maataloutta ilmastoystävälliseksi. Päästövähennysten saamiseksi on kehitettävä kohdennettuja keinoja. ”Oleellista on, mitä turvepellolle tehdään …

Helppo hiili-imuri – Suomen Kuvalehden artikkeli

Suomalaisen raivaajakansan ylpeys suopelto voidaan yksinkertaisilla keinoilla valjastaa hidastamaan ilmastonmuutosta. SUOMI pystyy kasvattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olennaisia hiilinieluja nopeasti miljoonilla tonneilla vuodessa. Se onnistuu, jos suopeltoja ja -metsiä aletaan käsitellä uusimman tutkimustiedon mukaisesti. Suolle raivattu pelto on ilmasto-ongelma. Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä 15 prosenttia tulee suopeltojen maaperästä, vaikka niiden pinta-ala on kymmenen prosenttia Suomen pelloista. Päästöjen määrä on 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Määrä on valtava, liikenne Suomessa tuottaa vuodessa yhteensä 11,5 miljoonaa …

Sompa mukana Ratkaisuja Tieteestä -tietokorteissa – täältä löydät lisätiedot

Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa lanseerattiin Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon ja tarjoavat samalla tutkimukseen perustuvia näkökulmia myös vaalikeskusteluihin. Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön. Korttipakka jakautuu neljään maahan: Teknologian ja työn murrokset Ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia Osallistuva kansalaisuus Hyvinvointi ja perusturva Sompa-hanke on mukana kolmessa ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia -teeman ratkaisukortissa (vihreät kortit), numeroissa 5, 6 ja 7. Ratkaisukortit esittelevät ilmiölähtöisesti …