SOMPA vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin turvemaista ja hiilinieluista

Turvemaista ja niiden ilmastoviisaasta käytöstä keskustellaan paljon. Nyt SOMPA-hankkeessa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin, muun muassa: Mikä on suometsien maaperän ja turvepeltojen päästöjen rooli Suomessa? Mikä on hiilinielun ja -varaston ero? Mistä hiilinieluissa on kyse ja miksi niistä kiistellään? Mitä EU:n päätös LULUCF-asetuksesta eli metsien ja maankäytön hiilipäästöistä tarkoittaa? Millaista on ilmastoviisas maanviljely ja metsänhoito turvemailla? Kysymyksiä päivitetään jatkuvasti ja uusia valmistuu tutkimusten edetessä. Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin.

Blog: Forested peatlands and carbon – an overview

There are several definitions of peatland which depend on various distinguishing factors such as vegetation cover, land use, formation characteristics, hydrology, geochemistry, for example. Different countries apply different definitions as well, hence complicating mutual comparison. According to IPCC, wetlands include any land that is covered or saturated by water for at least part of the year (and that does not fall into the Forest Land, Cropland, or Grassland categories). Peat …

Diplomityö paikkatietopohjaisesta menetelmästä – soveltuuko turvepelto vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn?

Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn. Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä. Yli puolet viljelymaiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu turvepeltojen hapettuneesta pintakerroksesta, vaikka vain 10 prosenttia Suomen viljelymaista on orgaanisella maaperällä. Yksi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuivatuilta viljelymailta on nostaa pohjaveden pintaa, mikä tekee maan turvekerroksesta vettyneen. Näin turvemaa muuttuu …

Blogi: Metsänomistajatyöpajasta näkökulmia suometsien ilmastokestävään hoitoon ja sen kannusteisiin

SOMPA-hankkeen työpajassa Oulussa 19.11.2019 yhteensä 24 metsänomistajaa ja sidosryhmien edustajaa pohti suometsien ilmastokestävien toimenpiteiden kannattavuutta ja sitä, millaisilla taloudellisilla kannustimilla niitä tulisi jatkossa edistää. Tilaisuudessa selvitettiin, millä perusteilla metsänomistajat päättävät metsiensä käytöstä. Ojitetuissa suometsissä tehokkain keino hillitä kasvihuonekaasupäästöjä on veden pinnan pitäminen riittävän korkealla, mikä ehkäisee turpeen hajoamista ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta veden pinta ei saa nousta liian korkeaksi, jottei se haittaa metsän kasvua eikä aiheuta metaanipäästöjä. Veden pintaa …

Blogi: Viljelijätyöpajassa pohdittiin parhaita keinoja ja kannustimia turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Miten tehokkaimpia turvepeltojen päästövähennyskeinoja voitaisiin edistää, että se olisi myös viljelijöille kannattavaa? Aiheesta keskusteltiin Oulussa 20.11.2019 SOMPA-hankkeen järjestämässä työpajassa, johon osallistui yhteensä 35 viljelijää ja sidosryhmien edustajaa. Työpajassa pohdittiin, millä ehdoilla viljelijät olisivat valmiita ottamaan tehokkaimpia ilmastoviisaita menetelmiä käyttöönsä, mikä siihen kannustaisi ja mitä ohjauskeinoja tarvittaisiin. Ilmastoviisaista menetelmistä suosituimpia ja helpoimpia toteutettavia ovat kasvipeitteisyyden lisääminen ja muokkauksen vähentäminen sekä yksivuotisten kasvien viljelyn korvaaminen nurmiviljelyllä. Näitä menetelmiä kuitenkin huomattavasti tehokkaampia keinoja …

Blogi: Siirtyminen kestävään turvemaiden käyttöön Euroopassa CAP uudistuksen myötä?

Ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys on tunnustettu laajasti, erityisesti IPCC:n raportoinnin myötä. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Viljelykäytössä olevien turvemaiden muuttaminen kosteikkoviljelykäyttöön tukisi EU:n päästövähennystavoitteita. Myönteiset vaikutukset vesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen ovat keskeisiä kosteikkoviljelyn etuja verrattuna muihin ojitettujen turvemaiden käyttötapoihin. Maatalouden päästöt muodostavat noin 10% EU:n ilmastopäästöistä. EU:n alueella viljeltyjä turvemaita on noin 2,5% maatalousmaista, mutta ne tuottavat lähes 25% maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (EU kasvihuonekaasuraportti 2019, 740). …

Blog: Future of peatland forestry in Scotland

Peatlands are very important for Scotland since they may cover, dependent on the definition and data source, up to 30% of the total land area, mostly occurring in the north and the country´s west. The Flow Country is the UK’s most extensive peatland region with over 400,000 ha of peat and wetland, of which around 67,000 ha is afforested. Afforestation of peatlands in Scotland started already in the 18th century …

Viljelijä ja metsänomistaja – tule kertomaan SOMPA-työpajoihin, millaisiin ilmastotoimiin olisit valmis ja millaisilla ehdoilla

Oulussa marraskuussa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan mukaan sekä viljelijöitä, metsäomistajia että neuvojia keskustelemaan siitä, miten turvemaat saataisiin vähäpäästöisiksi. Tilaisuudet järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä työpajassa 19.11. klo 10–14 metsänomistajia kutsutaan keskustelemaan suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Millä perusteella metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä? Toisessa työpajassa 20.11. klo 10–14 keskustellaan viljelijän näkökulmasta turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden …

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuista hyötyvät pallosara, metsätähti, metsäalvejuuri ja monet muut ruohot

Jatkuvapeitteisen eli erirakenteisen metsäkasvatuksen hakkuista turvemailla kärsivät erityisesti sammalet, kun taas heinät ja ruohot hyötyvät. Myös mustikka ja puolukka saattavat hyötyä erirakenteishakkuista, jos käsittelyn voimakkuus on sopiva, selviää Joni Haapakosken tekemässä pro gradussa. Haapakosken SOMPA-hankkeelle tekemä selvitys on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Joni Haapakosken työn päätavoitteena oli selvittää lyhyen aikavälin muutoksia kasvillisuuteen jatkuvapeitteisen eli erirakenteisen metsäkasvatuksen hakkuiden jälkeen korpikohteilla. Lisäksi työssä mallinnettiin kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin valtakunnan …

SOMPA:n tutkijat mukana IPCC-työssä – raportin tulokset haastavat kehittämään ilmastoviisaita ratkaisuja maa- ja metsätalouteen

Ilmastopaneeli IPCC:n Climate Change and Land -raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö …