Blogi: Soiden suomaa, turpeen tuomaa – metsätalouden tukijärjestelmä käännekohdassa

Metsätalouden kannustinjärjestelmää (METKA) ollaan uudistamassa. Uusi tukijärjestelmä voi ohjata suometsien hoitoa ja kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi on tärkeää, että se kannustaa toimimaan viisaasti niin puuntuotannon, vesistö- ja ilmastovaikutusten kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta. Blogi on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Soiden ojitus on ollut yksi tärkeimmistä julkisen tuen kohteista Suomen metsätaloudessa jo lähes 100 vuotta. Paljolti tämän seurauksena maamme soista on ojitettu reilusti yli puolet. Erityisen paljon niitä ojitettiin metsätalouden tarkoituksiin 1960- …

Tutkijat suosittelevat: maatalouspolitiikkauudistus saatava edistämään ilmastoviisasta maataloutta

EU:n maatalouspolitiikkauudistus edellyttää ilmastotoimien vahvistamista myös Suomen maataloudessa. Seitsemän tutkimushankkeen yhteinen politiikkasuositus kannustaa ottamaan käyttöön päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteet niin turve- kuin kivennäismailla. Uutinen on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Suomessa ruuan alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saavuttaa turvemaiden käytön muutoksilla. Tutkijat suosittelevat, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelmaan sisällytetään riittävät kannustimet turvepeltojen viljelystä luopumiseen tai ennallistamiseen erityisesti silloin, kun …

Jatkuvapeitteinen kasvatus taloudellisesti kannattavaa korpikuusikoissa

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuutta suometsissä. Lähtötilaltaan varttuneen korpikuusikon jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus. Metsänhoidon taloudellisiin vaikutuksiin pureutuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia kasvatusvaihtoehtoja lähtötilaltaan varttuneessa ja eri-ikäisiä ja kokoisia puita kasvavassa korpikuusikossa. Korpikuusikolla tarkoitetaan runsasravinteista puustoista suota, jossa pääpuulaji on kuusi. Metsikön puiden kasvua ja kasvatusvaihtoehtoja simuloitiin EFIMOD-prosessimallilla, jonka testattiin tuottavan harvennettujen korpikuusikoiden mitatun kehityksen mukaisia kasvuennusteita. Simuloinneissa …

Policy brief: Mitä kosteikkoviljely tarkoittaa CAP-politiikan yhteydessä?

Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) linjataan parhaillaan, ja myös turvepeltojen päästövähennyspotentiaalin realisointi on keskusteltavana. Olisiko kosteikkoviljely yksi keino kääntää turvepellot ongelmasta ratkaisuksi? Joukko eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ja yhdistyksiä sai Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta (DG Agri) pyynnön toimittaa lisätietoja kosteikkoviljelystä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin. Myös SOMPA-hanke oli mukana laatimassa sitä varten politiikkasuositusta, jossa määritellään, mitä kosteikkoviljely on. DG Agrille toimitettiin myös lista kosteikkoviljelyyn soveltuvista kasveista ja niistä tehtävistä tuotteista.

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -sivustolta tietopohjaa keskusteluihin

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -hankkeessa on koottu tutkittua tietoa maa- ja metsätaloutta ja turpeennostoa varten ojitettujen soiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin. Tarjolla on tietoa seuraavista kokonaisuuksista Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto Soiden käyttö Suomessa Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Soiden kasvillisuus Suoluontotyyppien uhanalaisuus Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus …

Raportti: maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet – SOMPA-hankkeen tutkijat mukana

Arvio maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuuksista sekä suositukset kokoava policy brief on julkaistu. Myös SOMPA-hankkeen tutkijat olivat mukana selvitystyössä. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen sekä investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin. Raportti: Lehtonen ym 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021. Luonnonvarakeskus. …

Blogi: Turvemaiden käyttöä ohjaavat tukijärjestelmät linjaan hiilineutraaliustavoitteen ja muiden luonnonvaroja koskevien ympäristötavoitteiden kanssa

Maa- ja metsätalouden kannustinjärjestelmiä ollaan uudistamassa. Lisäksi edessä on koronaviruspandemian jälkihoitoon tarkoitetun elvytysrahan käytöstä päättäminen. Nyt on juuri oikea hetki varmistaa, että tukien muutos ja elvytys ovat linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja luonnonvarojen käyttöä koskevien muiden ympäristötavoitteiden, kuten vesien hyvän tilan saavuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen, osalta. Turvemaiden käytön ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten eritysesti niiden käyttöön liittyvää ohjausta on tarkistettava ja muutoksia tehtävä pikaisesti. On varmistettava, ettei uusia ojituksia …

Blogi: Jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkasvatuksen monimuotoisuusvaikutukset eroavat toisistaan – metsänomistaja voi vaikuttaa

Metsien monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita saataisiin eri aluetasoilla parhaiten edistettyä yhdistelemällä sekä jatkuvapeitteistä (erirakenteista) että tasaikäistä (jaksollista) metsänkasvatusta. Kaikissa metsänhoitomalleissa olisi huolehdittava, että metsistä löytyy lehtipuita, kuollutta puustoa sekä metsätaloudellisesti yli-ikäisiä puita. Metsälain 2014 uudistamisen jälkeen talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on käytössä monipuolisia metsänhoitomenetelmiä. Tietty kasvatustapa voi tukea paikallista tai alueen luontoa paremmin kuin joku toinen tapa. On pidettävä erillään paikkakohtainen metsikkötaso, eri metsikkökuvioiden laajempi (metsälö)taso ja vielä laajempi alueellinen tai valtakunnallinen …

Ympäristö- ja ilmastoministeri: Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä – SOMPAlta toimenpidesuosituksia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen nosti 2.12. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan esiin sen, kuinka tärkeitä turvemaat ovat ilmastotyössä: Maatalouden 15 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaispäästöistä yli puolet tulee turvepelloilta, vaikka turvepeltojen osuus peltoalasta on vain kymmeneksen. Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteemme päästöt. Maatalouden päästöjen vähentämisessä kannattaakin suunnata katse turvepeltoihin. Siellä saadaan suurimmat vaikutukset aikaiseksi. Ensimmäisenä tulisi päästä eroon uusien turvepeltojen raivaamisesta. Vaikka uusien turvepeltojen käyttöönotto on ollut vähenemään päin, silti lähes …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …