Artikkelit Puutarha, Ruoka

Sipulisatojen uhkaksi ovat viimeisen viiden vuoden aikana nousseet Fusarium-sienet, jotka mädättävät suuren osan sadosta jo pellolle. On ollut vuosia, jolloin viljelijä on menettänyt koko sipulisatonsa.

”Viljelijälle on tullut isoja taloudellisia tappioita”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Asko Hannukkala kertoo.

Fusarium oxysporum on vanha tuttu, ja osan sen kannoista tiedetään aiheuttavan sipulimätää. Tarkemmissa tutkimuksissa sipulin satotappioiden syyksi paljastui myös Fusarium proliferatum, uusi aggressiivinen laji, jota löytyi Suomesta ensimmäistä kertaa. Maailmalla sieni on elänyt nousukautta viimeisen 10 vuoden ajan.

Fusarium-sienet mädättävät sipulisatoja usein jo pellolla. (kuva: Asko Hannukkala / Luke)
Fusarium-sienet mädättävät sipulisatoja usein jo pellolla. (kuva: Asko Hannukkala / Luke)

Tauti on tullut Suomeen ulkomailta tuotujen istukassipuleiden mukana. Vihanneskaupan kansainvälisyys ja lämpenevä ilmasto tarjoavat kasvitaudeille oivan lisääntymisalustan. Kerran peltoon päässyt tauti säilyy siellä vuosia, ja voi jatkaa elämäänsä muissakin sipulipeltojen kasvilajeissa.

Sienitartunta uhkaa sekä luomu- että tavanomaisesti viljeltyjä sipuleita. Luomussa taudin torjuminen on konstikasta, sillä esimerkiksi istukkaita ei voida peitata.

Hannukkalan mukaan Luke selvittää, voidaanko kehittää suuren mittakaavan testiä, jolla sairastuneet sipulit voidaan seuloa jo nostovaiheessa ennen varastointia. Toinen ratkaisu on perinteinen.

”Viljelijät ovat keskustelleet, voisiko sipulia lisätä muutenkin kuin istukkaasta.”

Muutama ”pellepeloton” on kokeillut sipulin taimikasvatusta menestyksekkäästi. Menetelmää pidettiin aiemmin työläänä ja kalliina. Nykytilanteessa vaakakupissa ovat kalliit istukkaat, joista 80 prosenttia voi mädäntyä.

”Taimisipuli ei ratko koko sipulialan ongelmia, mutta joillekin siitä voisi olla hyötyä.”

Ratkaisuja luomusipulin Fusarium-ongelmaan haetaan joka tasolla: viljelykierrosta ja biologisesta torjunnasta istukkaissa ja taimien tuotannossa. Ratkaisujen kehittäminen on kilpajuoksua.

”Tautilajisto on muuttunut, ja niiden uusia tautiongelmia tulee koko ajan. On ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.”

 

Teksti: Johanna Leppänen, Luke

Sivun yläreunan kuva: Pirjo Kivijärvi

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.10.2016.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös