Tutkimus eläin- ja kasviproteiinin terveysvaikutuksista

ScenoProt-hankkeessa toteutettiin alkuvuonna 2017 kliininen interventiokoe, jossa tutkittiin proteiinikoostumukseltaan erilaisten ruokavalioiden vaikutuksia terveyteen. Erityisesti tutkimme, miten siirtyminen eläinproteiinipainotteisesta ruokavaliosta kasviproteiinipainotteiseen ruokavalioon vaikuttaa paksuolisuolisyöpään ja tyypin 2 diabetekseen liittyviin tekijöihin.

Tämä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimus tehtiin yhteistyössä elintarvikealan yritysten kanssa ja se toteutetaan Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolla Viikissä. Tällä hetkellä (lokakuu 2016) tutkimuksessa ovat jo mukana Apetit Ruoka Oy, Arolan tila, Atria Suomi Oy, Fazer, Gold&Green Foods Ltd Oy, HKScan Finland Oy, Lantmännen Unibake International, Mauste-Sallinen Oy, Meira Oy, Oy Soya Ab (Jalotofu), Palkuainen, Polar Shiitake Oy ja Verso Food Oy.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus tehtiin terveillä, 20–65 -vuotiailla vapaaehtoisilla, jotka olivat valmiita sitoutumaan mihin tahansa kolmesta tutkimusruokavaliosta 12 viikon ajaksi. Tutkimuksen ajan kukin tutkittava söi yhtä seuraavista ruokavalioista:

  • Ryhmä 1: Ravinnon proteiineista 70 % eläinperäisistä tuotteista ja 30 % kasvikunnasta. Tämä ruokavalio vastaa keskimääräistä suomalaista ruokavaliota tällä hetkellä.
  • Ryhmä 2: Ravinnon proteiineista 50 % eläinperäisistä tuotteista ja 50 % kasvikunnasta; enintään 500 g punaista lihaa viikossa.
  • Ryhmä 3: Ravinnon proteiineista 30 % eläinperäisistä tuotteista ja 70 % kasvikunnasta; sisältää runsaasti sekä jo markkinoilla olevia kasviperäisiä tuotteita että mahdollisesti kokonaan uusia tuotteita.

Kunkin ruokavalion proteiinin kokonaismäärä (15–20 % kokonaisenergiasta) vastaa suomalaisten keskimääräistä proteiininsaantia (17 E%) ja suomalaisia ravitsemussuosituksia. Rasvan ja hiilihydraattien saannissa voi olla eroja ruokavalioiden välillä, koska kasviperäiset tuotteet ovat usein myös mm. kuidun lähteitä.

Tutkimusjakson alussa ja lopussa kerättiin veri-, virtsa- ja ulostenäytteitä, joista analysoidaan tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään liittyviä tekijöitä. Lisäksi mitattiin paino, pituus, vyötärönympärys, kehon koostumus, verenpaine ja hemoglobiini. Tutkittavien ruoankäyttö ennen koejaksoa, sen aikana ja jakson lopussa analysoidaan ruokapäiväkirjojen avulla.

Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa ravinnon proteiinikoostumuksen vaikutuksista paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää mm. terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä ja elintarvikkeiden tuotekehityksessä.

Kerromme mielellämme lisää, joten ota yhteyttä!

  • Essi Päivärinta (ETT, tutkijatohtori), essi.paivarinta@helsinki.fi, puh. 02941 58326
  • Anne-Maria Pajari (dos., yliopistonlehtori), anne-maria.pajari@helsinki.fi, puh. 02941 58203
Jaa sivu