Kuluttajilla on vahva aikomus lisätä ruokavalioonsa kasviksia sekä vähentää lihan käyttöä. Aikomuksesta huolimatta vain pieni osa kuluttajista on muuttanut ruokavaliotaan viimeisen vuoden aikana. Tämä käy ilmi ScenoProt-hankkeessa tehdystä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kuluttajien asenteita ruokavalioita ja kasviproteiineja kohtaan.

Kysely tehtiin vuoden 2019 syyskuussa neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Vastaajia oli kussakin maassa n. 500. Samankaltainen kysely tehtiin myös vuonna 2016.  Kyselyn toteutti ScenoProt-hankkeessa partnerina mukana oleva Makery Oy.

Liha on tärkein proteiinin lähde

Suomalaiset vastaajat ovat muiden maiden vastaajia kiinnostuneempia proteiinista ruokavaliossaan. Vain 10 prosenttia suomalaisista ei mieti proteiinin määrää ruokavaliossaan lainkaan. Liha on selvästi tärkein proteiininlähde suomalaisille. Vaalea liha on punaista tärkeämpää.

Kasviproteiinin lähteistä pavut ovat Suomessa selvästi tunnetuin. Vajaa kolmasosa vastaajista ei osannut nimetä yhtäkään kasviproteiinin lähdettä.

Suomalaisista vastaajista yli puolet uskoo lisäävänsä kasvisten käyttöä tulevan vuoden aikana. Myös esimerkiksi hedelmien ja kalan käyttöä aiotaan selvästi lisätä. Kolmasosa suomalaisista vastaajista uskoo vähentävänsä sianlihaa ja neljäsosa naudanlihaa. Aikeet ovat samansuuntaisia kaikissa maissa, joissa kysely tehtiin. Suomalaisista vastaajista 70 % ilmoitti, ettei ole tehnyt ruokavaliossaan mitään muutoksia viimeisen vuoden aikana.

Terveellisyys ja ympäristöasiat kiinnostavat kasviproteiineissa

Tärkein kasviproteiinituotteiden käytön ajuri on terveellisyysmielikuva. Muita isoja ajureita ovat huoli ympäristöstä ja sen hyvinvoinnista, yleinen kiinnostus uusia tuotteita kohtaan sekä huoli eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. Eläinten hyvinvoinnin merkitys on noussut, sillä tässä, vuoden 2019 kyselyssä 8 % vastaajista on maininnut sen tärkeimmäksi syyksi kasviproteiinien käyttöön, kun vastaavasti vuonna 2016 vain noin prosentti vastaajista oli maininnut saman syyn ylipäätään tärkeäksi.

Kallis hinta ja tuotteiden vieraus ovat merkittävimmät esteet kasviproteiinituotteiden käytölle. Käyttövalmiiden ja helppokäyttöisten tuotteiden nykyistä alempi hinta lisäisi varmimmin proteiinipitoisten kasvisten käyttöä.
– Korkea hinta on väistämätön ongelma, kun volyymit ovat pieniä ja tuotekehityksen kustannukset isoja. On kuitenkin huomattava, että ajureissa kyse on mielikuvista. Kasviproteiinituotteiden hintojen suhteuttaminen vaikkapa lihaan ei välttämättä ole kuluttajalle kaupassa helppoa. Toisaalta suomalaisten proteiinikiinnostus helpottaa vertailua vaikkapa nyhtötuotteen ja jauhelihan välillä. Moni kuluttaja kuitenkin on epävarma, saako suhteellisen kalliista ja tuntemattomasta raaka-aineesta aikaan hyvän aterian, sanoo Makery Oy:n kehityspäällikkö Antti Isokangas.

Kasvis- ja lihakeskustelussa näkyy polarisoitumista

Suuri enemmistö (45 %) suomalaisista vastaajista ilmoittaa olevansa sekasyöjiä. Verrattuna vuoden 2016 kyselyyn ruokavalioiden ääripäissä on tapahtunut hieman muutoksia: erilaisten kasvissyöjien osuus on noussut kuten myös niiden sekasyöjien, jotka eivät ole kiinnostuneita edes kokeilemaan kasvisruokia.

– Vastauksissa näkyy viitteitä siihen, että ollaan aktiivisesti kiinnostumatta kasvisruoasta. Tämä voi olla seurausta siitä, että kasvisruokia on rohkaistuttu kokeilemaan, mutta niistä ei ole hyviä kokemuksia. Voimakas keskustelu lihantuotannon ilmasto- ja terveysvaikutuksista ja kasvisruokavalion tuputtaminen saattaa aiheuttaa osassa kansalaisista vastareaktion ja valistus toimia näin itseään vastaan. Sosiaalisen median viestintäympäristö ehkä vielä korostaa vastakohtia, arvelee Antti Isokangas.

– Ruokavalioiden muutoksista puhuttaessa mennään hyvin lähelle ihmisen itsemääräämisoikeutta – harva hyväksyy, että joku ulkopuolinen ohjaa omaa syömistä. Mikäli kasvisten ja kasviproteiinien käyttöä pyritään lisäämään, on niiden markkinointi kyettävä tekemään lihan kulutusta liiaksi kritisoimatta ja niin, että arjessa tehtävät muutokset ovat yksilötasolla pieniä. Ruokavalioiden suhteen on yleisesti ollut havaittavissa, että ruokavalioiden kirjo on laajentunut ja toisaalta joustavuus syömisessä on lisääntynyt, eli esimerkiksi arkisin tai kotona voidaan syödä vegaanisesti, mutta viikonloppuisin tai kylässä voidaan syödä esimerkiksi kalaa. Kuluttajien voi siis olla vaikea identifioida itseään mihinkään tiettyyn ruokavalioon, ja siksi tuotteita ei välttämättä kannata kohdentaa vain tiettyä ruokavaliota noudattaville.

Jaa sivu

Share This

Share this post with your friends!