Suuri enemmistö nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja. Nuoret uskovat myös ruokavalionsa monipuolistuvan nykyisestä. Asenteissa on iso sukupuoliero, sillä nuoret naiset ovat selvästi kiinnostuneempia kasvispohjaisesta ruoasta kuin nuoret miehet.

Tulokset selviävät Makery Oy:n ScenoProt-hankkeessa toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin nuorison näkemyksiä ravinnosta, ruokavaliosta ja siitä, mihin suuntaan ruokailu on kehittymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 300 iältään 16–22-vuotiasta nuorta.

Kyselyn alussa selvitettiin, miten hyvä tietotaso vastaajilla oli ravinnosta. Vastaajat arvioivat itse tietotasoaan, ja lisäksi kysyttiin muutamia tietotasoa kuvaavia kysymyksiä esimerkiksi siitä, missä ruoka-aineissa vastaaja tiesi olevan paljon proteiinia.
– Nuorilla on varsin järkevät ja todellisuuteen perustuvat ajatukset siitä, mitä terveellisyys on ja keskimäärin kohtalaisen hyvät tiedot ravinnosta. Selvä enemmistö esimerkiksi tietää, että proteiinia saa lihasta ja kananmunista, mutta ei juuri riisistä ja perunasta, kertoo Antti Isokangas Makery Oy:stä.

Ostetaanko tulevaisuudessa kasvipohjaista ruokaa verkkokaupasta?

Selvästi suurin osa vastaajista on sekasyöjiä. Jonkinasteisiksi kasvissyöjiksi itsensä mieltää noin 7 % vastaajista ja noin 20 % syö usein ja kasvisruokia tai pitää kasvisruokapäiviä vähintään viikoittain. Vastaavia prosenttiosuuksia on saatu tuloksiksi yleisesti myös muissa saman aihepiirin tutkimuksissa viime vuosina.

Yli 80 % vastaajista on vähintään jokseenkin kiinnostunut kokeilemaan uusia elintarvikkeita. Melkein viidesosa voi nähdä jopa vaivaa päästääkseen kokeilemaan uutuuksia.

Vastaajilta kysyttiin näkemyksiä tulevaisuuden ruokailmiöistä sekä oman ruokavalion muutoksista tulevaisuudessa. Vastaajat ennustivat omaa tulevaisuuttaan arvioimalla, minkä ravintoaineiden he arvelivat lisääntyvän tai vähenevän omassa elämässään seuraavan kymmenen vuoden aikana. 76 % arvioi lisäävänsä kasvisten syöntiä ja 62 % ennusti lisäävänsä kasviproteiinien syömistä. Puolet vastaajista arvioi vähentävänsä lihansyöntiä.

Yleisemmin kasvispohjaisten elintarvikkeiden, hyönteisravinnon ja elintarvikkeiden verkkokaupan yleistymiseen uskotaan. Yli puolet vastaajista arvioi proteiinin osuuden omassa ruokavaliossaan lisääntyvän.

Nuorison ennusteet oman ruokavalionsa muutoksista tulevaisuudessa. Lisää tuloksia on julkaisussa. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Miten miehet löytäisivät kasvistuotteet?

Kyselyn perusteella vastaaja on sitä kiinnostuneempi kasvisruoasta, mitä parempi tietotaso hänellä on ravinnosta. Kyselystä ei kuitenkaan selviä, johtuuko kiinnostumattomuus heikoista tiedoista vai heikot tiedot kiinnostuksen puutteesta.

Sukupuolten välillä ei ollut suurta eroa tietotasoissa, mutta silti miehiä kasvisruoka kiinnostaa selvästi vähemmän kuin naisia: miehistä 42 % ja naisista 24 % ei ole kiinnostunut kasvisruoasta.

Miehiä kasvisruoka kiinnostaa selvästi vähemmän kuin naisia. Lisää tuloksia on julkaisussa. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

– Uskon, että nuoret miehetkin kiinnostuvat kasvispohjaisista tuotteista, kunhan ne istuvat siihen valintaympäristöön, mistä he normaalisti ruokansa valitsevat. Tuotteita pitäisi konseptoida niin, että ne sopisivat imagoltaan siihen, mitä ”keskimääräinen nuori mies” arvostaa, sanoo Isokangas.

Tuoteviestinnässä voitaisiin kasvis- ja eläinpohjaisuuden sijaan keskittyä itse ruokaan.  Voitaisiin puhua ruoan herkullisuudesta, proteiineista tai vaikkapa pihveistä, eikä erotella, ovatko ne eläin- vai kasvipohjaisia. Tähän jakoon liittyy myös kasviproteiinivalmisteiden sijoittelu kaupassa: Onko parempi, että ”vegetuotteet” sijoitetaan omaan hyllyynsä vai että ne ovat käyttötarkoituksensa mukaisessa hyllyssä, esimerkiksi kasvismakkarat muiden makkaroiden rinnalla.

– Suomalaisissa kaupoissa kasvistuotteet ovat omassa hyllyssään, jossa ovat sitten monesti sekaisin ateriakomponentit, valmisruoat ja jälkiruokatuotteet. Tällöin näitä tuotteita etsivä löytää tuotteet helpommin, mutta niihin ei törmää vahingossa ja spontaanit kokeilut jäävät vähemmälle, Isokangas pohtii.

Toteuttavatko nykynuoret aikuisina ScenoProtin vision?

ScenoProtin kannalta tulevaisuudessa siintävä muutos on innostava. Hankkeen vision mukaan vuonna 2030 suomalaiset ovat monipuolistaneet ruokavaliotaan vähentämällä lihan käyttöään ja käyttämällä enemmän mm. kasvi-, sieni- ja kalatuotteita.

– Jos nämä nuoret toteuttavat ennusteensa omasta tulevaisuudestaan, kasvisten ja kasviproteiinin kysyntä lisääntyy selvästi. Jos suomalainen ruokajärjestelmä pystyy vastaamaan tähän, on mahdollista parantaa kansanterveyttä, monipuolistaa kotimaista tuotantoa ja vahvistaa ruokaturvaa, pohtii ScenoProt-hanketta johtava Anne Pihanto Lukesta.

Sukupuolten väliseen eroon on kuitenkin suhtauduttava vakavasti. THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset syövät terveellisemmin kuin miehet, ja miehillä ravintoaineiden lähteinä on naisia useammin liha, lihavalmisteet, rasvat sekä viljavalmisteet. Naiset saavat ravintoaineensa useammin maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista.

Jaa sivu

Share This

Share this post with your friends!