ScenoProt-hanke tarjoaa taustatietoa Ratkaisuja tieteessä -tapahtumassa julkaistuihin ratkaisukortteihin. Hankkeemme on mainittu neljässä vihreässä ratkaisukortissa. Alta löydät lisätietoa aiheista.

Ratkaisukortti 7: Vihreää ja sinistä biotaloutta sekä ruokajärjestelmää kehittämällä voidaan pienentää hiilijalanjälkeä kestävästi

”Uudet kasvilajikkeet ja muut proteiinilähteet, kuten sienet ja hyönteiset, voivat parantaa huoltovarmuutta ja luoda uusia elinkeinomahdollisuuksia.”

ScenoProt perustelee:

Suomalaisen maatalouden kannattavuuskriisi on johtanut yksipuoliseen tuotannon tehostamiseen, josta saatava taloudellinen hyöty ei ole kohdistunut viljelijälle. Maatilat hyötyisivät laajemmasta viljelykasvivalikoimasta, ja kysyntää uusille elintarvikkeille olisikin. Monipuolinen maatila pärjää muita paremmin poikkeustilanteissa – kuten kesän 2018 kuivuudessa – ja voi joustavammin sopeutua kuluttajakysynnän muutoksiin.

Palko- ja öljykasvit sekä runsaasti proteiinia sisältävät erikoisviljat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia niin elintarvike- kuin rehukäyttöönkin. Maatilat voivat erikoistua viljelemällä esimerkiksi papuja, kvinoaa, lupiinia tai tattaria.

Olemme analysoineet proteiinipitoisten erikoiskasvien ominaisuuksia, esimerkiksi proteiinin määrää, aminohappokoostumusta, kuituja sekä antioksidantteina toimivien fenoliyhdisteiden pitoisuuksia. Tulokset tallennetaan kaikkien hyödynnettäviksi Fineli-tietokantaan kaikkien tahojen hyödynnettäviksi.

Ratkaisukortti 8: Yhteiskunnallisiin murroksiin tulee valmistautua kouluttamalla ja kouluttautumalla

”Uusien tai vähemmän käytettyjen kasviproteiinien ominaisuudet ja niiden hyödyntäminen vaativat uutta osaamista. Ruokakasvatus ja joukkoruokailu ovat avainasemassa.”

ScenoProt perustelee:

Markkinapotentiaalikartoituksemme mukaan kasvipohjaiset tuotteet eivät ole mikään ohimenevä trendi, vaan kulutustottumuksissa on näkyvissä pysyvämpiä muutoksia.  Suuri osa suomalaisista kuluttajista on kiinnostunut kokeilemaan uusia tuotteita, kunhan tuote on helposti saatavilla. Tuotteiden tulee myös olla aistittavilta ominaisuuksiltaan riittävän hyviä ja ennen kaikkea helppoja valmistaa.

Kasviproteiinien hyödyntäminen esimerkiksi kouluruokailussa toisi ne tutuiksi tulevaisuuden kuluttajille. Valmisteiden soveltuvuutta joukkoruokailuun, esimerkiksi pakkauskokoa ja jalostusastetta, on parannettava, jotta käyttö olisi helpompaa.

Ratkaisukortti 9: Suomen tulee olla kansainvälinen, mutta samalla välttää kahlitsevaa riippuvuutta globaaleista virroista ja markkinoista

”Monipuolistamalla ruokajärjestelmää voidaan lisätä kotimaisuutta ja kestävyyttä. Paneutumalla mm. prosessointiin voidaan vastata niihin uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jotka liittyvät uusien tuotteiden koostumukseen sekä raaka-aineiden hyöty- ja haittayhdisteisiin.”

ScenoProt perustelee:

Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan tuotanto-olosuhteisiin maailmanlaajuisesti ja lisää globaalien elintarvikemarkkinoiden arvaamattomuutta. Emme voi luottaa siihen, että kotieläintuotannon tarvitsemaa täydennysproteiinia, kuten soijaa, on aina saatavilla kohtuuhintaan.

Ruokajärjestelmän monipuolisuutta ei voida lisätä vain yhdessä osassa ruokajärjestelmää, vaan kyse on laajasta, koko ketjua koskevasta muutoksesta. Proteiinirikkaita raaka-aineita tuottava maatalous tarvitsee jalostusverkoston, joka tuottaa raaka-aineista kuluttajien kysyntään vastaavia tuotteita.

Jotta kotimainen tuotanto voi pärjätä, elintarvikemarkkinoilla on kilpailtava muillakin ominaisuuksilla kuin hinnalla. Suomen valtteja ovat esimerkiksi tuotantoympäristön puhtaus, vesivarat sekä luontoperäiset raaka-aineet. Myös vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa myönteisesti raaka-aineen laatuun, kuten kasvien ja marjojen aromikkuuteen ja proteiinin ominaisuuksiin.

Monipuolisuus on huomioitava vahvemmin tulevaisuuden kestävää kansainvälistä ruokataloutta tukevassa politiikassa.  Laadimme asiasta politikkasuosituksen.

Ratkaisukortti 13: Kiertotalous on vähähiilisten ja kestävien kehityspolkujen keskeinen mahdollistaja

”Sieniviljely voi tarjota uusia mahdollisuuksia käyttää hyväksi esimerkiksi metsänpohjia tai sahanpuruja. Kiertotalouden edistäminen voi edellyttää myös lainsäädännön ajantasaistamista uusien tuotteiden ja tuotantotapojen mahdollistamiseksi.”

ScenoProt perustelee:

Alkutuotantoon avautuu uusia mahdollisuuksia myös esimerkiksi sienten viljelyssä. Sienet ovat hyvää ravintoa: ne ovat vähäenergisiä ja sisältävät runsaasti d-vitamiinia, proteiinia sekä hyviä kuituja. Sienissä on myös paljon kiinnostavia terveysvaikutteisia yhdisteitä. Japanin superfood-markkinoilla luonnonmarjat ja lääkinnälliset sienet ovat haluttuja. Markkinoilla olisi tilaa myös suomalaisille tuotteille.

Jotta sienten puoliviljely ottaisi hanakasti tulta alleen ja kannattaisi, koko arvoketju pitäisi saada toimivaksi. Tarvitaan istutusmateriaaliksi laboratorioissa tuotettuja sienirihmastoja, viljelystä innostuvia metsänomistajia sekä markkinointi- ja myyntiyrityksiä.

Lue lisää:

Jaa sivu

Share This

Share this post with your friends!