Artikkelit Maaseutu, Metsä, Ympäristö

Teksti: Maria Latokartano

Rahkasammalella olisi paljon annettavaa kotimaan ja Euroopan kasvihuoneille, mutta tilan raivaaminen turpeen valloittamille kasvualustamarkkinoille vaatii aikaa.

Kasvihuonekasvatuksessa käytetyt kasvualustat ovat miljardibisnes. Euroopassa niiden vuotuinen markkina-arvo on yli 2,5 miljardia euroa ja Suomessakin 9 miljoonaa euroa.

Ylivoimaisesti suosituin kasvualusta on turve: Euroopassa lähes 90 prosenttia kasvualustoista on turvepohjaisia. Suomessa turvetta nostetaan kasvualustaksi noin miljoona kuutiota joka vuosi.

Vaikka turpeella on paljon hyviä ominaisuuksia, sen käyttömäärien ei enää uskota kasvavan – pikemminkin päinvastoin. Euroopassa soiden suojelu yleistyy, minkä vuoksi turpeen käyttö on jo vähentynyt. Esimerkiksi Iso-Britannia pyrkii luopumaan kasvuturpeen käytöstä kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen lisäksi kasvualustoina käytetään synteettistä kivivillaa ja perliittiä sekä kookoskuitua. Ne tuskin kuitenkaan kelpaavat Iso-Britannialle, joka on ilmoittanut haluavansa korvata turpeen näitäkin ekologisemmalla vaihtoehdolla.

Tällainen ekologinen vaihtoehto voisi olla suomalainen rahkasammal.

Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto
Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Lupaavia kasvatustuloksia

Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Juha Näkkilä on selvittänyt, miten kasvihuonevihannekset kasvavat rahkasammalalustoilla. Tulokset ovat lupaavia.

– Altakastelumenetelmällä kastellut kasvihuonevihannesten taimet  kasvoivat sammalalustoilla yhtä hyvin kuin turpeella, Näkkilä sanoo.

Suljetun kastelujärjestelmän viljelyyn rahkasammal soveltuu jopa turvetta paremmin, sillä siitä ei liukene humusta, joka haittaa joitakin desinfiointimenetelmiä. Lisäksi sammalella näyttäisi olevan homesienten kasvua hillitseviä ominaisuuksia, eikä turpeella yleinen kanelihome kasva sillä.

Suonenjoella Näkkilän kollega, vanhempi tutkija Juha Heiskanen selvitti, miten rahkasammal soveltuu kasvualustaksi kuusen taimille. Heiskasen tutkimuksen mukaan siemenet itivät ja taimet kasvoivat lähes yhtä hyvin kuin turpeella.

Havaittu ero selittyy Heiskasen mukaan sillä, etteivät käytetyn sammalkasvualustan hiukkaskoko ja peruslannoitus olleet esikokeessa optimaalisella tasolla.

­– Nämä ovat säätökysymyksiä. Kun ne saadaan kuntoon, en epäile ollenkaan, etteikö sammal toimisi siinä missä turvekin.

Löytyykö markkinoita?

Suurimman innostuksen aikaan Suomessa ojitettiin soita, jotka olivat metsän kasvatukseen liian karuja. Tällaisia häiriintyneitä ekosysteemejä on noin miljoona hehtaaria. Niistä 300 000 hehtaaria soveltuisi rahkasammalen keruuseen.

– Kun rahkasammalta korjataan, kasvustoa kerätään suon pinnalta 30 sentin kerros. Korjuun jälkeen kasvillisuuden arvioidaan uudistuvan noin 30 vuodessa. Arviolta 20 000–30 000 hehtaarilta saataisiin siis korjattua kaikki tarvittava sammal, Luken tutkija, dosentti Niko Silvan kertoo.

Kuva: Ecomoss Oy
Kuva: Ecomoss Oy

Vielä toistaiseksi rahkasammalta ei korjata kaupallisessa mittakaavassa, koska se on liian kallista.

– Turve maksaa noin 10 euroa kuutio. Rahkasammal on uusiutuva luonnonvara, joten se saa maksaa hieman enemmän mutta ei juuri enempää kuin 50 euroa kuutio, Silvan arvioi.

Viime kädessä rahkasammalen tulevaisuus riippunee siitä, miten voimakkaasti kasvuturpeen nostoa tulevaisuudessa säännöstellään ja luopuuko esimerkiksi Iso-Britannia todella sen käytöstä.

– Korjuuseen liittyvät tekniset ongelmat ovat voitettavissa. Nyt tarvitaan aitoa kysyntää ja suuruuden ekonomiaa, Silvan sanoo.

Tätä samaa toivoo Näkkilä.

– Rahkasammal on hyvä, kotimainen ja kestävä kasvualusta, joka ansaitsisi päästä markkinoille.

Katso myös