Keihäänkärjet

Ruokahävikkitiekartta on jaettu kuuteen keihäänkärkeen (Kuva 1). Kukin keihäänkärki sisältää toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi. Oikealla olevia otisikkoja klikkaamalla pääset tarkastelemaan tarkemmin jokaisen keihäänkärjen sisältöä.

Kuva 1. Kuusi keihäänkärkeä.

Vaikka keihäänkärjistä on muodostettu itsenäisiä kokonaisuuksina, niin ne vääjäämättä ovat osin päällekkäisiä ja tukevat toisiaan (Kuva 2). Yhdessä keihäänkärjet muodostavat laajan kokonaisuuden, missä on tärkeää, että jokaista tiekartan keihäänkärkeä edistetään, jotta ruokahävikin vähentäminen Suomessa olisi mahdollisimman tehokasta.

Kuva 2. Kuusi keihäänkärkeä linkittyvät vahvasti toisiinsa.

Ruokahävikin vähentämiseen tähtäävät keihäänkärjet eroavat toisistaan mm. sen mukaan, miten paljon toimenpiteissä painottuu: 1) teknologinen muutos vs. sosiokulttuurinen muutos ja 2) markkinavetoinen muutos vs. kannustimet ja pakotteet.

Teknologinen muutos vs. sosiokulttuurinen muutos

Teknologiasta älyä, uusia tuotteita ja liikemalleja -keihäänkärjessä ratkaisut keskittyvät teknologiaan sekä tuotekehitykseen (teknologinen muutos painottuu). Kasvatuksella ja tiedolla kohti kestävämpää yhteiskuntaa -keihäänkärjessä ratkaisut painottuvat tiedon lisääntymiseen ja sosiokulttuuriseen muutokseen, eli ratkaisujen tavoitteena on, että ruokahävikin vähentämiseen pyritään laajalla asenteen muutoksella ja ymmärryksen lisäämisellä. Käytäntöjä muuttamalla kestävämmäksi -keihäänkärjessä yhdistyvät teknologia ja sosiokulttuurinen muutos. Lähtökohtana on ohjata kuluttajia ja ruokaketjun toimijoita vähentämään ruokahävikkiä, mikä edellyttää apukeinoja, mutta myös sitoutumista hävikin vähentämiseen.

Kuvassa 3 näihin kolmeen keihäänkärkeen kuuluvat hävikkiratkaisut (värikoodatut) on jaoteltu sen mukaan, kuinka teknologisesti ja/tai sosiokulttuurisesti radikaaleja eri toimenpiteet ovat. Toimenpiteet tukevat toisiansa ja esimerkiksi sosiokulttuurinen muutos edellyttää, että hävikistä tiedotetaan ja että se liitetään osaksi peruskoulutusta ja kasvatusta.

Markkinavetoinen muutos vs. kannustimet ja pakotteet

Keihäänkärjissä tunnistettavat ratkaisut ovat lähtökohtaisesti markkinavetoisia, eli niiden tulee olla hyväksyttäviä ja taloudellisesti kannattavia. Kuvassa 3 vasemman alareunan vihreällä alueella useimmat ratkaisuista ovat markkinalähtöisiä hävikkiratkaisuja, jotka johtavat useimmiten vähittäisiin muutoksiin. Vaikuttavat ohjauskeinot -keihäänkärjen avulla (kuvassa 3 oranssit laatikot harmaalla pilvellä) pyritään kuitenkin luomaan kannustimia ja pakotteita kohti uusia ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole tällä hetkellä markkinavetoisia. Vaikuttavaa ohjausta tarvitaan, jotta ratkaisut olisivat entistä radikaalimpia, mutta myös, jotta ratkaisut ovat halutun suuntaisia ja niiden välille syntyy synergiaa. Tärkeä osa vaikuttavaa ohjausta on esimerkiksi tämä kansallinen ruokahävikkitiekartta.

Ratkaisuja tukevat keihäänkärjet

Lisäksi tunnistettiin kokonaisuutta tukevia keihäänkärkiä: Tutkimus ja hävikin seuranta ja Yhdessä enemmän, joiden tarkoituksena on edistää tutkitun tiedon jakamista ja hyvien toimintamallien löytämistä, sekä koko elintarvikeketjun ja sen sidosryhmien sitouttamista hävikkitiekartan tavoitteisiin. Yhdessä vaikuttavat ohjauskeinot -keihäänkärjen kanssa nämä kolme keihäänkärkeä ohjaavat ja tukevat ruokahävikkiratkaisuja (kuvan 3 harmaa pilvi).

Kuva 3. Keihäänkärkien (värikoodatut) linkittyminen toisiinsa. Tavoitteena ruokahävikin merkittävä vähentäminen.