Arktisten mustikoiden antosyaanipitoisuudet ovat korkeat verrattuna muihin marjoihin, noin 3 -5 kertaa korkeammat kuin viljellyillä pensasmustikoilla. Antosyaanit ovat bioaktiivisia yhdisteitä sekä sinisen ja purppuran värisiä pigmenttejä mustikan kuoressa sekä sisuksessa. Viljeltyjen pensasmustikoiden sisus on vaalea, joten ero näiden lajien välillä on huomattava.

 

Kuva: Marjo Räisänen, Arktiset Aromit ry

 

Antosyaaneilla on osoitettu olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tieteelliset tutkimukset ovat tuoneet näyttöä antosyaanien ehkäisevästä vaikutuksesta sydän- ja verisuonisairauksia, tulehduksia sekä ikääntymiseen liittyviä degenaratiivisiä tauteja vastaan. Marjojen antosyaanien on myös osoitettu edistävän aivojen kognitiivista toimintaa sekä silmien terveyttä.

Suomen ilmasto on viileä. Keskikesällä päivän pituus Etelä-Suomessa on 19 tuntia ja pohjoisessa napapiirin yläpuolella aurinko ei laske lainkaan. Tutkimusten mukaan pidempi päivän pituus lisää antosyaanipitoisuuksia. Metsämustikat sisältävätkin korkeita antosyaanipitoisuuksia eri puolilla Suomea.

Antosyaanipitoisuudet Suomen metsämustikan ja pensasmustikan massassa

Antosyaanipitoisuudet Suomen metsämustikan ja pensasmustikan kuoressa

Kuvion lähde: Arktiset Aromit ry. Kuvion lähteenä on käytetty tutkimusta Riihinen K,  Jaakola L, Kärenlampi S, Hohtola A. Organ-specific distribution of phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ”northblue” blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chemistry 2008;110:156-160

 

Yläreunan kuva: Pixabay/ChadoNihi

Jaa sivu