Suomen viljaa pidetään painavana, esim. vehnän tapauksessa se voi olla muiden maiden vehnäsatoa 1-2 kg painavampaa. Tämä etu johtuu osittain luonnon olosuhteista, mutta myös käytännöistä kuten tilakuivaus ja huolellinen esipuhdistus, jotka koskevat lähes 100% Suomessa puitua viljaa.

Viljan laadun EU vertailu

EU Komissio kerää viljan laatutiedot jäsenmaista, mutta tiedonanto on vapaaehtoista. Tilastot ovat peräisin vuosista 2015 ja 2017. Keski-Euroopassa korjattiin vuonna 2017 kohtuullisen hyvälaatuista viljaa, parhaat sakoluvut löytyvät Itävallasta, Kroatiasta ja Slovakiasta. Suomen painava vilja näkyy sekä vehnän että ohran vertailuluvuista lukuun ottamatta vuoden 2017 ohran hehtolitrapainoa.

Vehnän laatuominaisuudet EU:n tietyissä jäsenmaissa vuosina 2015 ja 2017

 

2015

2017

 

Valkuais-pitoisuus (%)

 

Sako-luku

 

Kosteus-prosentti (%)

 

Hehtolitra-paino (kg/hl)

 

Valkuais-pitoisuus (%)

 

Sako-luku

 

Kosteus-prosentti (%)

 

Hehtolitra-paino (kg/hl)

Itävalta

13,8

356

..

82,9

14,5

371

.. ..
Tšekki

12,5

350

12,8

82,2

..

..

..

..

Suomi

11,5

256

12,6

81,5

12,5

183

12,7

80

Kroatia

10,13

320

11,61

81,15

11,8

356

12,2

80,4

Slovakia

12,3

333

12,2

81

13,3

362

12,4

77,7

Italia

12,5

..

12,17

80,12

.. 

.. 

.. 

.. 

Saksa

12,6

350

13,1

79,7

13,2

285

13,7

74,9

Ranska

11

311

12,8

79,6

12,3

272

11,4

73,8

Bulgaria

11,4

299,7

11,6

79,6

12,1

345,2

11,5

76,6

Puola

11,08

279

13,5

78,96

11-14

140-290

14,5-17,5

69-78

Iso-Britannia

11,95

293

14,55

78,81

..

..

..

..

Espanja

11,8

383

9,5

76,7

..

..

..

..

Belgia

10,5-11

..

14,5

76

..

..

..

..

Irlanti

9,5

285

19,5

74,1

..

..

..

..

Alankomaat

10,5-11

..

14

74

12,2

305

15,2

78,5

Liettua

12,3

292,9

13,8

..

..

..

..

..

Lähde: EU komission keräämä julkaisematon aineisto

Kosteusprosentti on yleensä kustannustekijä, koska korkea kosteusprosentti pitää saada alemmas varastointia ja myyntiä varten kuivattamalla. Suomessa kuivaustarve on muita Euroopan maita huomattavasti suurempaa, mutta konkreettinen tarve vaihtelee suuresti vuosittain. Suomen keskiarvot yllä olevassa Euroopan vertailussa ovat määritetty kuivatusta viljasta, joten ne eivät kerro todellista puintikosteutta tai alueellisia eroja eivät myöskään kerro alueellisista eroista. Kosteusprosentti ja sitä mukaan kuivaustarve kasvaa huomattavasti etelästä pohjoiseen sekä ajallisesti myöhään korjatussa viljassa.

Ohran laatuominaisuudet EU:n tietyissä jäsenmaissa vuosina 2015 ja 2017

  2015 2017
Kosteus-prosentti (%) Hehtolitra-paino (kg/hl) Kosteus-prosentti (%) Hehtolitra-paino (kg/hl)
Ranska 12,1 69,3 12,6 67,3
Slovakia 13,6 68,3 12,6 68,5
Suomi 13,4 67,2 13,5 65,8
Kroatia 13,4 66,89 12,6 67,8
Iso-Britannia 15,39 66,5 .. ..
Belgia 14 65 .. ..
Irlanti 18,3 65 .. ..
Bulgaria 12,6 64,5 11,6 72,5
Puola 13,21 64,36 13,5-16 60-67
Espanja 9,7 63,9 .. ..
Tsekki 11,8 .. .. ..
Liettua 13,8 .. .. ..
Alankomaat .. .. 14,6 63,5

Lähde: EU komission keräämä julkaisematon aineisto

Suomen sadon laatu

Yksi merkittävimmistä viljan laatuun vaikuttavista riskitekijöistä Suomessa on sää. Laatuominaisuuksien vaihteluväli parhaimpien ja huonoimpien vuosien välillä voi olla reilusti suurempaa kuin Keski-Euroopassa.

Vuoden 2018 kevätvehnän keskimääräinen valkuainen 15,6 prosenttia on korkea. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus ylitti 15 prosenttia vuonna 1992. Valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia on 97 prosenttia tutkituista näytteistä, kun puolet näytteistä täytti oheisen ehdon viime vuonna. Syksyn 471 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 397 miljoonaa kiloa eli 84 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia.[1]

Suomen merkittävimmän vientiviljan, kauran, tärkein tekninen laatutekijä on hehtolitrapaino (hlp) ja jyväkoko eli pienten jyvien määrä. Kauran hlp:n raja-arvoina pidetään 54-58 kg/100l. Hyvälaatuisen kauran hlp viennissä on 56 tai 58 kg. Kuitenkin esimerkiksi 54 kg hehtolitrapaino saattaa kelvata Euroopassa suurimokauraksi. Suomessa se on rehukauran raja-arvo. Valitettavasti kauralaadusta ei ole saatavilla kansainvälistä vertailevaa tilastoa.

Vuoden 2018 kuiva kasvukausi heikensi erityisesti kauran laatua, koska kauran keskimääräinen hehtopaino 52,5 kiloa on noin neljä kiloa edellisen viiden vuoden keskiarvoa matalampi. Pieniä jyviä on myös viime vuosia enemmän. Kaurasadosta 65 prosenttia eli 536 miljoonaa kiloa ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vaatimuksen, mikä on 14 vuoden seurantajakson pienin määrä.[1]

DON –hometoksiinia on selvästi kahta edellistä vuotta vähemmän. Tähän mennessä tutkituista näytteistä kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus 13,9 prosenttia on yli kaksi prosenttia viime vuotta korkeampi.[1]

Laatuvaatimukset täyttävä kaurasato Suomessa, sekä osuus koko kauratuotannosta

Kokonaissato
Hehtolitra paino yli 52 kg Hehtolitra paino yli 58 kg
(milj. kg)
Sato (milj. kg) Laatu % Sato (milj. kg) Laatu %
2005 1073,3 969,6 90 159,1 15
2006 1028,8 955,6 93 329,4 32
2007 1222,0 1136,5 93 378,8 31
2008 1213,4 1130,9 93 481,7 40
2009 1114,7 996,5 89 303,2 27
2010 809,7 576,5 71 25,1 3
2011 1043,1 943 90 233,7 22
2012 1073,1 1057 99 679,3 63
2013 1196,8 1103,5 92 381,8 32
2014 1039,0 904,6 87 175,4 17
2015 979,6 962,1 98 433,5 44
2016 1035,1 953,7 92 400,3 39
2017 1013,9 981,8 97 473,0 47
2018e 818,8 536,0 65 14,5 2

Lähde: Luonnonvarakeskus

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) turvallisuusseurannan (2000–2017) tulosten perusteella kevätviljat ovat alttiimpia Fusarium -sienten tartunnalle ja toksiinien muodostumiselle. Syysviljojen hometoksiinipitoisuudet ovat olleet koko edellä mainitun seurantajakson aikana hyvin alhaisia ja pääasiassa alle määritysrajojen. Kaura on viljoistamme selvästi herkin Fusarium -tartunnalle ja toksiinien muodostumiselle. Lisäksi kevätvehnällä ja rehuohralla on havaittu raja-arvon ylityksiä. Mallasohran DON -pitoisuudet ovat olleet alhaisia mutta heikkoja signaaleja on havaittu T-2+HT-2 -toksiinien lisääntymisestä.

Suomessa elintarvikekauran käyttö ja tuotteistaminen on lisääntynyt merkittävästi. Ruokakäyttö on lisääntynyt vuonna 2016 edellisvuoden 84 miljoonasta kilosta 90 miljoonaan kiloon. Positiivista on myös että vuonna 2016 Suomen kaurayhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa 21 prosenttia 13–16-vuotiaista nuorista käytti enemmän kauraa ja marjoja välipaloissaan edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 Suomessa syötiin yli kuusi kiloa kauraa asukasta kohti. Sen suosio vaikuttaa kasvavan vuosi vuodelta.

 

Tietokantataulukot


Suomen viljasadon laatu 2005-2018

 


Alaviitteet

[1] Viljasadon laatu 2018, Elintarviketurvallisuusvirasto, linkki

 

Yläreunan kuva: Csaba Jansik

Jaa sivu