On monesti todettu se tosiasia, ettei Suomen elintarvikeketjun kannata kilpailla edullisten massaelintarvikkeiden markkinoilla pienten tuotantovolyymien ja korkeiden kustannusten takia. On tärkeämpää keskittyä erikoislaatuisiin ja korkeahintaisiin tuotteisiin, koska taustalla on lukuisia tekijöitä, jotka nostavat suomalaisen ruoan laatua ja arvoa.  Merkittävimmät vahvuudet on koottu tähän Ruokafakta sivustoon sivustoon.

Puhdas maaperä ja puhdas vesi

Elintarvikkeiden puhtauteen vaikuttaa tärkeiden tuotantopanosten kuten maaperän ja veden puhtaus. Peltomaan puhtautta määrittelevät maaperän geokemiallinen koostumus sekä tuotantoprosessin aikana siihen lisätyt aineet kuten lanta, lannoitteet ja torjunta-aineet. Lannoitteiden raskasmetallipitoisuuden on Euroopan tiukimmin säädeltyjä, ja raskasmetalleja on löytynyt myös pelloille levitetystä lietteestä vähiten Suomessa. Torjunta-aineiden käyttö hehtaaria kohti on ollut Euroopan matalampia.

Veden puhtaus on erittäin monivivahteinen käsite. Talousvesi Suomessa on erittäin puhdasta, mutta EU vertailutilastojen valossa sama pätee karkeasti jokaiseen jäsenmaahan, erot ovat hyvin pieniä. Uimavesitilannetta rokottavat Itämeren mittauspisteiden tulokset, joiden seurauksena Suomi on muiden Pohjois-Euroopan maiden tapaan vertailun keskikastissa. Sisävesiemme, järvien ja jokien puhtautta ei valitettavasti pystytä irrottamaan EU vertailun könttälaskelmista. Sen sijaan pohjavesien tärkeä tunnusluku, ihmisten terveyteenkin vaikuttava nitraattipitoisuus on ollut euroopanlaajuisesti Suomessa matalin.

Veden laadun lisäksi veden saatavuus tulee saamaan yhä isompaa merkitystä ilmastomuutoksen edetessä. Veden niukkuus on maataloustuotantoa rajoittava tekijä jo useimmilla alueilla maailmassa. Suomessa on Euroopan runsaimpia väestöön suhteutettuja vesivarantoja muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi Suomi on ensimmäinen maa, jossa on tehty vesitilinpito noin 200 toimialan tarkkuudella. Oman veden käyttömme tunteminen mahdollistaa seurantaa ja tavoitteiden asettamista kullekin talouden toimialalle erikseen.

Jopa Itämeren tilan seurannassa on havaittu parantumisen merkkejä. Muutaman vuoden välein tehtävät Itämeren petokalojen tutkimukset osoittavat että esimerkiksi lohen dioksiini pitoisuus on puolittunut 20 viime vuoden aikana lähestyen EU:n asettamaa raja-arvoa.

Saavutusten taustalla on pitkäjänteinen työ

Pohjoisesta sijainnista ja ilmastosta on kieltämättä aiheutunut lisäkustannuksia maataloustuotannolle, mutta osittain juuri merentakaisen ja perifeerisen sijaintimme ansiosta kasvitautien ja eläintautien tilanne on ollut manner Eurooppaa parempi.  Kasvinviljelyssä tämä tarkoittaa vähäisempää tarvetta torjunta-aineiden käytölle ja eläinten puolella vähäisempiä lääkintäkuluja. Suomi on vuosi vuodelta ollut niiden maiden joukossa, joiden elintarvikkeissa havaittiin pienimpiä torjunta-ainejäämiä. Antibioottien käyttö tuotantoeläinsektorilla on ollut EU maista toiseksi matalin ja Suomen tilanne eräiden konkreettisten bakteerien kuten salmonellan osalta on ollut poikkeuksellisen hyvä.

Näitä saavutuksia selittäessä sijaintia ja ilmastoa paljon merkittävämmiksi tekijöiksi nousevat sinnikäs ja pitkäjänteinen työ, elintarvikeketjun toimijoiden oma kontrolli sekä hyvin toiminut yhteistyö toimijoiden ja viranomaisten kesken.  Suomessa ei käytetä torjunta-aineita tai antibiootteja ennalta ehkäisevästi, ja varoaikoja sekä muita ohjeistuksia ja määräyksiä noudatetaan tarkkaan. Nykyistä salmonellatilannetta edelsi ja edellytti vuosikymmeniä kestänyt tutkimus, ja toimijoiden ja viranomaisten aktiivinen ja oma-aloitteinen sitoutuneisuus.

Vastuullisuudesta kertoo esimerkiksi kalastuksen ja kalankasvatuksen kestävyys. Kalankasvatuksen fosfori ja typpikuormitus on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen kun kalojen ruokintaan on käytetty Itämeren silakasta tehtyä jauhoa.

Suomen ruoantuotantoketju edistää One Health:iä

Suomen ruoantuotantoketjun kokonaisvaltainen vastuullisuus näkyy myös siinä että sen toimet ovat linjassa One Health konseptin kanssa. One Health linjaa että ihmisten terveys on vahvasti kytköksissä eläinten ja ympäristön terveyteen. Konseptin merkityksellisimpiä alueita ovat elintarviketurvallisuus, eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit (zoonoosit) sekä antibioottien käyttö ja resistenssi.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistaa antibioottien vähäisen käytön, jolla puolestaan on vaikutusta sekä ympäristön tilaan että ihmisten terveyteen. Tuotantoeläinten lannassa maaperään päätyvän lääkeaineiden määrä on pienempää kuin muualla. Zoonoositapauksia esiintyy harvoin ja kaikkein tärkeimpänä bakteereiden herkkyys antibioottilääkkeille säilyy, toisin sanoen mikrobilääkeresistenssitilanne on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyvä. Resistenssin matala taso on edellytys ihmisten käyttämien antibioottien toimivuudelle. Näin Suomen elintarvikeketjun tuotantotavat edistävät One Healthiä, ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyttä samanaikaisesti.

Vahvuuksista myyntivalttia kotimaassa ja vientimarkkinoilla

Suomen elintarvikeketju valmistaa puhdasta, korkealaatuista ja turvallista ruokaa, mutta kuinka iso myyntivaltti tämä on kotimaan ja ulkomaan markkinoilla? Suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaisia elintarvikkeita, mutta useimpien lojaalisuus pohjautuu perinteiseen tai hatariin käsityksiin. Faktatietoa tarvitaan ruoan arvostuksen nostamiseksi, jotta kotimainen vaihtoehto olisi kuluttajille yhä tietoisempi ja perustellumpi valinta.  Yhtä lailla nämä faktatiedot muodostavat myyntivalttia vientimarkkinoilla. Kansainvälisillä markkinoilla kuten Aasian maissa tuoteturvallisuus ja puhtaus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Kokemus osoittaa että muiden maiden Suomea heikoimmatkin luvut voivat tuottaa myyntituloksia kunhan markkinointi ja viestintä on riittävän tehokas.

Ruoan arvostuksen ja viennin edistämisen kannalta on keskeistä että Suomen elintarvikkeiden hyvistä tuotantotavoista, puhtaudesta ja turvallisuudesta tiedotetaan laajalti. Tarvitsemme vahvuuksia kansainvälisillä tilastoilla ja tutkimustuloksilla todentavan faktatietopohjan, jonka päälle maabrändin ja yhteisen markkinoinnin voi rakentaa. Ylimpänä kerroksena jokaisen yritysten on kerrottava omat yksityiskohtaiset saavutuksensa ja tarinansa itse. Vahvuudet ovat olemassa, tärkein haaste ja tehtävä ovat markkinointiosaamisen ja myyntityön terävöittäminen.

Yläreunan kuva: Csaba Jansik

Jaa sivu