Yhteiskunta luo raamit joissa ihmiset ja yritykset toimivat. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan kulttuuri; sen normit, arvot ja lainsäädäntö vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja olemassa oleviin menettelytapoihin. Se määrittelee, miten esimerkiksi ruokaa arvostetaan, mikä on hyväksyttyä liiketoiminnan etiikkaa tai millaisia olemassa olevat käytännöt ovat institutionaalisten palveluiden kuten kouluruokailun järjestämisessä. Suomen kouluissa on perinteisesti tarjottu lounaaksi kunnon, ravintoarvoltaan hyvä ateria. Kouluruokailun ajatellaan täyttävän ravintoarvojen lisäksi myös kasvatuksellisia tavoitteita. Tulosten mukaan koululounas onkin keino oppia käytöstapoja, sen avulla toteutetaan terveyskasvatusta ja siirretään suomalaista ruokakulttuuria ja tottumuksia oppilaille. Esimerkiksi kun opettajat lounastavat oppilaiden kanssa, he voivat kannustaa oppilaita maistamaan erilaisia ruokia ja käyttämään asianmukaisia pöytätapoja. Opettajat sekä keittiöhenkilökunta toimivatkin esimerkkeinä pöytätapojen ja ruokailu kulttuuriin opettamisessa. Yhteiset lounashetket mahdollistavat sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun.

 

Yhteiskuntaan linkittyy voimakkaasti siinä vallitseva lainsäädäntö. Lainsäädännön avulla muodostetaan pelisäännöt ja rajoitukset ihmisten ja yritysten toimintaan. Tutkimuksessa selvisi, että lainsäädäntö vaikuttaa keittiössä hävikin syntymiseen esimerkiksi omavalvonnan edellyttämien näytteiden muodossa. Lainsäädännössä asetetaan rajoja myös tuotteiden säilyttämiselle lämpöhauteissa sekä näiden tuotteiden uudelleen hyödyntämiselle.