Ravintoloissa syntyy ruokahävikkiä myös ruokailija-asiakkaiden toimesta. Mikäli ruuan laatu tai maku on heikko, ei olekaan niin nälkä kuin kuviteltiin tai ruoka ei vastaa mielikuvaa, jää se helposti lautaselle. Selvisi, että maun lisäksi ruuan ulkonäöllä on yhteys ruokahävikin syntymiseen. Mikäli ruoka ei näytä riittävän houkuttelevalta, jää se linjastoon.

Asiakkaiden liittämät mielikuvat ja toiveet tarjottua ruokaa kohtaan vaikuttavat osaltaan ruokahävikin määrään erityisesti lautastähteen mutta myös tarjoiluhävikin osalta. Tutkimuksen mukaan lautastähdettä lisää ruoan vähäinen arvostus (esimerkiksi ruoka on ilmaista kouluissa) sekä toisaalta ruoan ahnehtiminen lautaselle (ei jakseta syödä koko annosta). Ruokaan liittyvät mieltymykset, erilaisiin makuihin tottuminen sekä käsitykset hyvästä ja terveellisestä opitaan jo lapsena. Koulu-, opiskelija- ja työpaikkaruokailu sekä ravintolakäynnit voivat vahvistaa tai heikentää näitä käsityksiä. Siten ruokahävikkiin vaikuttavat niin ruokailija-asiakkaiden arvot kuin asenteet. Tutkimuksessa ilmeni myös, että ruokailutilanteet ovat osa vuorovaikutus – ja käyttäytymistaitoja. Riittävän pitkät, oikein ajoitetut sekä rauhalliset ruokailutilanteen tunnistettiin keinoksi pyrkiä vähentämään lautastähteen määrää. Ruokailutavoista ja -kulttuurista antavat mallia opettajien lisäksi myös keittiöhenkilökunta.