Tutkimuksessa havaittiin, että kommunikaatio tai sen puuttuminen vaikuttaa niin keittiö-, tarjoilu- kuin lautashävikin määrään. Ilman kommunikaatiota tieto ei kulje ja työn tekeminen vaikeutuu, mikä heijastuu myös toimintaan asiakkaisiin päin. Kommunikaatiota tarvitaan tavarantoimittajien, tilaaja- ja ruokailija-asiakkaiden kanssa sekä henkilökunnan ja yrityksen sisällä. Tulosten mukaan keittiöhävikkiin vaikuttava kommunikaation tarve ilmenee esimerkiksi reklamoitaessa huonolaatuisista tuotteista tai reagoidessa puutteellisiin tai vääriin toimituksiin.   Lautashävikkiin vaikuttava yhteisymmärrys sopivasta annoskoosta vaatii esimerkiksi palvelukeittiöissä, joihin ruoka tilataan keskuskeittiöstä, kommunikaatiota tilaajan ja valmistajan välillä.

Tutkimuksessa ilmeni, että tiedon pitää kulkea myös yrityksen sisällä, henkilökunnan keskuudessa. Tieto esimerkiksi pian vanhenevista tuotteista, vanhentuneista päiväyksistä tai jo pilaantuneista tuotteista vaikuttaa tuotekiertoon ja ennaltaehkäisee vanhentuneiden tuotteiden käyttöä. Kommunikaatio asiakkaisiin päin ilmenee esimerkiksi tarpeena tiedottaa ruoka-annosten ja aterioiden (tuotteiden) sisällöistä, ravintoarvoista tai koulu- ja päiväkotiympäristössä ruokailutilanteiden toimintatavoista. Tämän lisäksi asiakkaita voidaan tiedottaa halutuista ruokaan liittyvistä seikoista kuten esimerkiksi aterioiden ympäristövaikutuksista. Asiakkaan tunteminen ja vuorovaikutus asiakkaan kanssa ovat olennainen osa asiakastyytyväisyyden rakentamista.

Tutkimuksen mukaan kommunikaatiota voidaan parantaa esimerkiksi ilmoitustaulujen, kirjoitettujen viestien tai ohjeiden avulla. Henkilökunnan pitää myös tietää, mistä tai keneltä tieto löytyy, keneltä voi kysyä. Lisäksi suurtalouksissa kuten kouluissa ja henkilöstöruokaloissa tiedonkulun sujumiseen voidaan vaikuttaa i ilmoittamalla ennakkoon poissaoloista tai tiedottamalla tapahtumista, jotka vaikuttavat ruokailijamääriin. Oikeilla ruoanvalmistusmäärillä vaikutetaan suoraan ruokahävikin määrään.