Artikkelit Kala

FRESHABIT-hankkeessa tutkitaan voitaisiinko pienvesien taimenkantoja parantaa lisäämällä puun määrää purouomassa. Luken alustavien tutkimustulosten mukaan purot muodostavat tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille, ja puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän virtavesien kunnostuksissa.

Luonnontilaiselle purolle on ominaista suuri puun määrä uomassa. Purouomaan kaatuvat puut monipuolistavat merkittävästi virtavesien elinympäristöjä. Vedessä puu muuttaa virtausolosuhteita, toimii pieneliöstön kasvualustana ja tarjoaa suojapaikkoja kaloille ja selkärangattomille niitä saalistavilta pedoilta sekä kovalta virtaukselta tai kuivuudelta. Puukynnykset myös pidättävät tehokkaasti orgaanista ainesta – kuten rantapuista putoavia lehtiä – vesieliöstön energiaksi.

Suomessa metsätalous muuttaa rantapuuston määrää ja ikärakennetta ja ihmisen muuttamiin virtavesiin puuta päätyykin huomattavasti luonnontilaisia puroja vähemmän. Voitaisiinko pienvesien taimenkantoja siis parantaa tehokkaasti lisäämällä puun määrää purouomassa? Tätä tutkitaan Etelä-Pohjanmaalla, Lapväärtin-Isojoen ja Karvianjoen latvoilla Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen FRESHABIT-projektin osahankkeessa.

Puukunnostuksella monimuotoisuutta

Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla erilaisilla kunnostusmenetelmillä. FRESHABIT-hankkeessa vertaillaan puukunnostettuja metsäpuroja perinteisin menetelmin kunnostettuihin (mm. kiveäminen, kutusoraikkojen perustaminen), sekä ihmisen kaivamalla muuttamiin (perattuihin) ja luonnontilaisen kaltaisiin purokohteisiin.

Ari Huusko tainnuttaa tutkittavat pikkukalat hetkellisesti sähköllä mittauksen ajaksi. Kuva: Pauliina Louhi.

Puukunnostuksissa osaan perinteisesti kunnostetuista puroista lisättiin vuonna 2016 noin 1,5 m3 luonnonpuuta oksineen päivineen noin 100 metrin matkalle jäljitellen puun luontaista kaatumista. Osaan kunnostuskohteista oli tehty perinteisen kunnostuksen yhteydessä perinteisempää puukunnostusta, jossa puron pohjaan on ankkuroitu puusuisteita, joiden ensisijaisena tarkoituksena on saada pohjalla esiintyvää hiekkaa liikkeelle.

Runsaan puumäärän odotetaan parantavan huomattavasti purouoman monimuotoisuutta ja kykyä pidättää veden mukana kulkeutuvaa ainesta, jolla on positiivisia seurannaisvaikutuksia koko puroekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. Purouoman lisääntyneen monimuotoisuuden oletetaan lisäävän myös taimenille sopivien suojapaikkojen ja taimenten ravinnoksi soveltuvien selkärangattomien määrää.

Puukunnostuksien tuloksellisuutta seurataan

Luke aloitti syksyllä 2018 sähkökoekalastukset taimenen poikastiheyksien selvittämiseksi hankkeen kohteilla. Sähkökalastuksessa veteen johdetaan sähkövirtaa, joka hetkellisesti tainnuttaa kalat. Yhteensä 25 purokohdetta kalastettiin ja koekalastukset on tarkoitus toistaa tulevina vuosina. Vain yksi perattu kohde oli kokonaan kalaton. Muista kohteista saatiin kaloja, lähes kaikista myös taimenen poikasia. Alustavien tulosten mukaan purot muodostavat tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille.

Myös Oulun yliopisto aloitti vuonna 2018 pohjaeläinnäytteenoton hankkeen kohteilla vesiselkärangattomien määrien ja lajiston selvittämiseksi. Lisäksi yliopisto on tutkinut eri virtaamatasoilla tutkimuskohteiden kykyä pidättää orgaanista ainesta ns. lehtiuittomenetelmällä, jossa vapautetaan virran kuljetettavaksi 300 kappaletta luonnonlehden tavoin vedessä käyttäytyvää ”muovilehteä” ja yhden tunnin kuluttua vapautuksesta 50 metrin koealalle pidättyneiden lehtien osuus lasketaan. Mitä paremmin purokohde pidättää orgaanista ainesta, kuten lehtiä, sitä enemmän alueelle jää energiaa eliöstön hyödynnettäväksi.

Mikäli työn tulokset ovat jatkossakin myönteisiä, puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän virtavesien kunnostuksissa. Suomessa puun käyttö kunnostuksissa on ollut suhteellisen vähäistä. Puukunnostusten toteutuksessa maanomistajien suostumus on tärkeää.  Tässä työssä rantapuuston kaatamiseen on hankittu maanomistajien lupa ja puuston arvo korvataan heille.

 

Katso myös