Artikkelit Metsä

teksti: Hannu Kaskinen

Tuore valtakunnan metsien inventointi kertoo, että hakkuiden määrää voidaan lisätä uutta kysyntää vastaavasti. Kun metsäteollisuus suunnitteli investointejaan, metsävaratietoja tutkittiin tarkasti.

Luken erikoistutkija Kari T. Korhonen pitää selvänä, että teollisuudelle riittää puuta. Hän painottaa kuitenkin puumarkkinoiden roolia eli sitä, tuleeko metsissä oleva puu markkinoille.

puuvarat_ilmakuva_erkki_oksanen
kuva: Erkki Oksanen

Uusimpien inventointitietojen mukaan puuta kasvaa nyt metsissämme enemmän kuin koskaan. Esimerkki hyvästä kasvusta löytyy Pohjois-Suomesta. Siellä valtion metsiä uudistettiin 1950- ja 1960-luvuilla niin paljon, että näiden Osaran aukeiksi nimettyjen alueiden pelättiin aavikoituvan. Näin ei kuitenkaan käynyt: Lapin metsät kasvoivat 1990-luvulla 7,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja vuonna 2013 jo 13,3 miljoonaa kuutiota.

Korhonen selittää asiantuntijatkin yllättänyttä kasvua metsien suotuisalla ikärakenteella ja vajaapuustoisten metsien vähenemisellä. Lapin metsät ovat yhä pääosin nuoria, joten reipas kasvutahti jatkunee. Myös ilmastonmuutos eli keskilämpötilan nousu on vauhdittanut metsien kasvua.

Tietoa metsien tilasta kerätään valtakunnan metsien inventoinnilla. Luken seurantajärjestelmä tuottaa runsaasti tietoa sekä alueittain että koko Suomen metsistä. Metsävaratiedot perustuvat monipuolisiin maastomittauksiin.

Metsätietoa tarvitaan niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Inventoinnit rahoitetaan valtionbudjetista, ja inventointitiedon pääasiakkaita ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen metsäkeskus.

Maastotietoja jalostavat käyttöönsä sekä suomalaiset että kansainväliset metsäpäättäjät ja -tutkijat. Esimerkiksi FAO ja Kioton sopimus edellyttävät, että Suomi tuottaa tilastotietoja metsien kehityksestä.

inventointia_erkki_oksanen
Valtakunnan metsien inventoinnilla kerätään tietoa metsien tilasta. Kuva: Erkki Oksanen

Ainutlaatuinen aikasarja

Lahopuuston määrää on mitattu vasta 1990-luvun lopulta, kun monimuotoisuus lisättiin metsänhoidon tavoitteisiin. Tuoreen inventoinnin mukaan lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa mutta näyttää vähentyneen Pohjois-Suomessa kymmenenä viime vuotena.

Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta asti eli ensimmäisestä inventoinnista alkaen. Tämän mittarin perusteella kuollutta puuta on nykymetsissä enemmän kuin 1920-luvulla. Kuollutta puuta metsissämme oli vähiten 1960-luvulla, jolloin ne kerättiin tarkasti muun muassa polttopuuksi.

Nyt koossa on ainutlaatuinen metsien kehitystä kuvaava aikasarja. Uusimman eli jo 11. inventoinnin maastotyöt tehtiin 2009–2013.

– Voimme laskea tulokset viideltä viime vuodelta eli aina uusimmasta aineistosta, vaikka inventoinnit tehdään viiden vuoden sykleissä, Korhonen täsmentää.

Satelliittipaikannus avuksi

Ensimmäisissä inventoinneissa käytettiin tilastollista linja-arviointia, nykyisin tehdään koealamittauksia. Koealat on sijoitettu ryppäisiin, jotka kattavat koko Suomen, kaikki omistajaryhmät ja kaikki maankäyttömuodot.

– Inventoinnin viitenä vuotena mitataan puusto noin 60 000 pisteestä. Mittaustietoihin yhdistetään paljon paikka-, kartta- ja suojelualuetietoa. Jos vaikkapa jonkin kunnan metsistä halutaan laskea tarkat tiedot, käytetään myös satelliittikuvia, Korhonen selventää.

– Tänä kesänä etenemme uuteen koealojen satelliittipaikannukseen, jonka myötä koealat paikantuvat korkeintaan metrin virhemarginaalilla, Korhonen kehaisee.

Mittaaminen kehittyy myös uusilla tuotteilla. Pari vuotta sitten Metla kehitti suomalaisen Masser Oy:n kanssa elektroniset mittasakset, joilla koealan puut voidaan mittaamisen lisäksi paikantaa.

puuvarat_rungot_erkki_oksanen
kuva: Erkki Oksanen

Puuta riittää teollisuudelle

Valtakunnan metsien inventointi osoittaa puuston määräksi 2,4 miljardia kuutiometriä. Vuosikasvu on 105,5 miljoonaa kuutiota, ja varttuneiden metsien osuus on viime vuosina noussut. Luonnonvarakeskus julkaisi laskelmat maaliskuussa.

Kestäväksi ainespuun ja energiapuukertymän runkotilavuudeksi on arvioitu 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta kestävän vuosikertymän ennakoidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiota jo vuonna 2021. Kansallinen metsästrategia tähtää 80 miljoonan kuutiometrin hakkuisiin vuonna 2025.

Metsäteollisuus käytti 2011–2013 kotimaista raakapuuta keskimäärin 55 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Jos kaikki kolme viime aikoina Suomeen suunniteltua biojalostamoinvestointia toteutuu, havukuitupuun käyttö kasvaisi jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2025 mennessä.

Jos energiapuusta noin puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina, se vastaisi vuoteen 2020 asetettua metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoitetta.

Sekä aines- että energiapuun käytöt voivat siis samanaikaisesti kasvaa, jos metsävarat kasvavat nykyvauhtia.