Artikkelit Metsä

teksti: Marjatta Sihvonen

Puurakennuksessa ihmisen sydämen syke rauhoittuu, stressihormonien tasot laskevat ja kosteustasapaino hellii hengityselimistöä. Puukerrostalojen markkinoilla on kansainvälisenkin kasvun mahdollisuuksia – mutta onko Suomesta puurakentamisen vientimaaksi?

Vanhempi tutkija Henrik Heräjärvi vilkaisee kelloaan. Hän on lähdössä esittelemään työpaikkaansa, Joensuun Metla-taloa taloa venäläisille vieraille. Kiinnostusta puurakentaminen siis herättää. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjannut puurakentamisen viennin yhdeksi metsästrategian tavoitteeksi. Heräjärven mukaan siihen on vielä matkaa.
– Tavoite on hyvä, mutta ensin on paljon tehtävää kotimaan markkinoilla, erityisesti rakennustaitojen kehittämisessä, Heräjärvi sanoo.

1016-H2KyX63Q-vastavalo-534332_puukerrostalo_ari_andersin_netti
kuva: Ari Andersin/Vastavalo.fi

Suomi vasta harjoittelijan roolissa

Suomen pientalorakentaminen on puuvaltaista, ja rivitaloista noin puolet rakennetaan puusta, mutta metsien keskelläkin kerrostalot ovat yhä betonin valtakuntaa. Puukerrostalojen rakentaminen on kuitenkin kasvussa, ja tänä vuonna puurakentaminen saavutti 10 prosentin osuuden kerrostalojen rakennusmarkkinoista.

Puukerroksen neliöhinta on kalliimpi kuin betonin, mutta tilanne saattaa muuttua jo muutaman vuoden kuluttua. Herajärvi arvelee, että puukerrosrakentamisen osuus voi hyvinkin kasvaa 20 prosenttiin, kuten Ruotsissa on jo tapahtunut.

– Suomessa ollaan vielä niin alkuvaiheessa, että puukerrostalojen hintatilastot koskevat vasta pilottikohteita. Noin viiden vuoden päästä kustannustaso asettuu ja osaaminen vahvistuu, jolloin myös todellinen neliöhinta vakiintuu. Nyt harjoitellaan ja rakentaminen on kallista. Uskon, että hinnan puolesta päästään Ruotsin kanssa tasoihin – ja laadussa ohikin.

Ruotsi suunnannäyttäjänä

Suomessa puusta rakennettiin suuria rakennuksia jo 1990-luvulla. Asuinkerrostaloja nousi niin Ylöjärvelle, Helsingin Viikkiin kuin Oulun Linnanmaalle, mutta alan kehitys on ollut täällä paljon hitaampaa kuin Ruotsissa.
– Rakas naapurimme kehitti 1990-luvun puolivälissä voimakkaasti puukerrostalojen rakentamista. Siellä tavoiteltiin vientiä ja investoitiin paljon valtion rahaa tutkimukseen. Nyt viidennes kerrostaloista on puurunkoisia.

Heräjärvi huomauttaa, että Ruotsikaan ei ole vielä ponnistanut vientiin. Osittain syynä ovat maan hyvin vetävät kotimarkkinat.
– Ruotsissa muualle ei ole riittänyt vietävää. Jonkin verran on rakennettu Tanskaan ja Norjaan, pääosin bisnes kuitenkin pyörii ja luo työpaikkoja kotimaassa.

Ruotsin ohella Heräjärvi nostaa hyväksi esimerkkimaaksi Kanadan.
– Kanada on mielenkiintoinen esimerkki. Siellä viisikerroksisissa ja sitä matalammissa kerrostaloissa puu on lähes syrjäyttänyt betonin, joka ei enää pärjännyt kilpailussa. Sama voisi tapahtua meilläkin.

Rakennusteollisuus timpurin oppiin

Heräjärvi pitää tärkeimpänä puurakentamisen esteenä koulutuksen puutetta.
– Rakennusala on ollut liian pitkään sidoksissa siihen, että kerrostalot tehdään betonista. Metsäalalla ollaan hitaita ja kankeita, mutta rakennusala on vielä hitaampi, ja tämä koskee koko ketjua suunnittelusta lähtien. Työkaluja on vaikea vaihtaa. Päteviä puukerrostalon suunnittelijoita on nyt alle sata, vaikka tarve kotimaan bisnespotentiaalia ajatellen on pian kaksinkertainen.

Oppilaitoksissa kehitykseen on kuitenkin herätty ja puurakentamisen kurssien määrää lisätty.
– Ennen sadan betonikurssin ohessa oli kolme puurakennekurssia, nyt tilanne on jonkin verran tasapainottunut. Kouluissa on ymmärretty, että puurakentamisen hallinta on kilpailuetu ja kasvava bisnes.

Ei normien purkua vaan yhtenäistämistä

Merkittävin yksittäinen puukerrostalojen neliöhintaa nostava tekijä on pakollinen sammutuslaitteisto, eli käytännössä sprinklaus.
– Hallitusohjelmakin purkaa puurakentamisen esteitä – ja toivottavasti tässäkin asiassa niin todella tehdään, Heräjärvi painottaa.

Heräjärven mukaan nykyaikainen puurunko ei ole palossa vaarallisempi kuin betoni, ja lainsäädäntö on tällä kohdin vanhanaikainen.
– Henkilövahingot tapahtuvat molemmissa rakennuksissa jo irtaimiston palaessa. Sprinklaus pitäisikin säätää pakolliseksi myös betonitaloihin. Asumisturvallisuus paranisi, ja epäreilu kilpailuasetelma poistuisi, Heräjärvi korostaa.

Puutalossa asuu hyvinvoiva ihminen

Puu on ainoa uusiutuva teollisen mittakaavan rakennusmateriaali. Puu sitoo hiiltä, on kevyttä, lujaa ja arkkitehtonisesti mielenkiintoista. Näiden ominaisuuksien ohella on alettu korostaa puurakennusten merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
– Kyllä. Puun monista hyvistä psykofyysisistä vaikutuksista on jo tutkimusnäyttöä. Kansanterveydellisiä väittämiä ei voida vielä esittää, mutta kaikki tähän mennessä saadut tutkimustulokset kannustavat puun käytön lisäämiseen, Heräjärvi vahvistaa.

Jos Suomi saa puurakennusviennin käyntiin, ensimmäinen markkinakohde on todennäköisesti Venäjä ja kasvava Pietarin alue. Mahdollisuuksia on myös kauempana idässä. Puu rauhoittaa, mikä on Heräjärven mukaan kova argumentti kansainvälisillä rakennusmarkkinoilla.
– Erityisesti idässä, jossa ihmiset elävät todella urbaanisti, kuten Kiinassa ja Koreassa. Japanissa ei välttämättä näe oikeaa metsää, mutta sielläkin metsätaululla tai muulla metsään liittyvällä tekijällä on pystytty osoittamaan puiden stressiä alentava vaikutus. Tämä voi hämmentää suomalaista, mutta näin se isoissa kaupungeissa on, puuntutkija toteaa.

mika_airaksela_kuv_veikko_somerpuro

Reponen rakentaa puusta tehokkaasti

Euroopan suurin puukerrostalo nousi kesällä Vantaan asuntomessualueelle Rakennusliike Reponen Oy:n voimin. Yhtiön rakennustuotannosta puolet tehdään betonista, mutta puurakentaminen kasvaa nyt betonirakentamista nopeammin. Puu on Reposelle uutuus, johon uskotaan nyt vahvasti.
– En ole aikaisemmin ollut puurakentaja ollenkaan. Valmistuin vuonna 1988 ja siitä lähtien rakensin betonista. Heinolan kaupunki pyysi rakentamaan puukerrostalon, ja minä kieltäydyin. Useita kertoja, kertoo toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Vuonna 2010 Airaksela tutustui Ruotsissa puukerrostaloon ja alkoi kehittää konseptia eteenpäin.
– Tajusin, että se on mahdollista – vihreä insinööri minussa heräsi.

Reposella puu yhdistettiin passiivitaloon, ja jo vuoden 2011 maaliskuussa Heinolan viisikerroksista asuintaloa alettiin rakentaa täysin uudella toimintatavalla. Rakentaminen dokumentoitiin tarkasti, ja kokemuksia käytettiin hyväksi Vantaalla.

– Puuelementtien koko tuplaantui, mikä teki rakentamisesta Vantaalla noin 40 prosenttia nopeampaa kuin Heinolassa. Ensin alihankkija ei uskonut näin ison elementin toimivuuteen, mutta nyt jo puolet heidän tuotannostaan on suurelementtejä.

Oppi jakoon

Seuraava kohde on jo suunnitteilla. Helsingin Kuninkaantammeen nousee kaksi identtistä asuintaloa betonista ja puusta. Niissä tutkitaan asukkaiden kokemuksia yhteistyössä tutkijoiden kanssa.
– Haluaisin saada tämän juupas-eipäs keskustelun puun ja betonin välillä loppumaan. Vaikka tiedän, ettei se lopu, Airaksinen naurahtaa.

Positiiviset kokemukset kannustavat jatkamaan puun parissa.
– Rahastahan tätä tehdään. Mutta myös työntekijät pitävät puurakentamisesta. Elementtien kuivaketju takaa mukavat työtilat, joissa betonipöly ei vaivaa.

Kaikki Reposen käyttämä materiaali on kotimaista. Yhtiössä ei tähdätä vientimarkkinoille, mutta toimitusjohtaja on varma Suomen mahdollisuuksista. Osaamista Reposella kehitetään mielellään yhteistyössä tutkimuksen ja muiden yritysten kanssa.

Katso myös