Maatalous

Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland : Baltic Forum for Innovative Technologies for Sustainable Manure Management. WP4 Standardisation of manure types with focus on phosphorus

Fosfori on välttämätön kasvinravinne, jonka saatavuus riippuu mm. maan helppoliukoisen fosforin pitoisuudesta ja fosforilannoituksesta. Fosforilannoitus ja maan helppoliukoinen fosfori vaikuttavat myös fosforin huuhtoutumisriskiin.

Metsä, Puutarha

Suomalainen pajukirjallisuus

Julkaisuun on koottu pajuihin liittyvien artikkelien ja julkaisujen kirjallisuusviitteitä. Julkaisut ovat suomalaisten kirjoittamia tai vähintään yksi kirjoittajista on suomalainen. Julkaisu on päivitetty versio Suomessa aiemmin julkaistuista pajubibliografioista (Heino 1989, Heino ja Hytönen 2005). Julkaisut on luokiteltu neljään eri ryhmään: 1) tutkimusjulkaisuihin, 2) kirjoihin, 3) opinnäytetöihin sekä 4) aikakauslehtiartikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Artikkeleiden ja töiden aiheet käsittelevät pajuja monin eri tavoin, kuten pajujen dendrologiaa, ravinnetaloutta, koostumusta ja hyötykäyttöä. Kaiken kaikkiaan tässä pajubibliografiassa on yhteensä 781 kirjallisuusviitettä.

Metsä

Puutuotealan kasvumahdollisuudet cleantech-yhteistyön avulla

Suomessa biotalous, cleantech ja digitalisaatio on valtioneuvoston periaatepäätöksellä määritelty kasvun kärkialoiksi. Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien raaka-aineiden turvin toteutuvaa taloudellista kasvua ja cleantechilla taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia pienentäviä prosesseja tai ratkaisuja. Puutuoteteollisuus on vahvasti profiloitunut biotalouden osaksi, mutta integroituminen cleantech-alojen kanssa on ollut vähäistä. Sisällöllistä ristiriitaa biotalous- ja cleantech-konseptien välillä ei kuitenkaan ole, koska biotalouden näkökulma on vahvasti raaka-ainepohjainen ja cleantechin prosessipohjainen.

Kala

Taimenen perinnöllinen erilaistuminen ja hoidon järjestäminen Isojoen vesistössä

Lapväärtin-Isojoen vesistön (jatkossa Isojoen vesistö) pääuoman, sivujokien ja purojen eli luomien koskialueilta kerättiin sähkökalastamalla taimenen kudosnäytteitä DNA-analyysiä varten vuosina 2002–2013, pääosa kuitenkin vuosina 2011 ja 2012. Tämän lisäksi näytteitä saatiin Vanhankylän ja Laukaan kalanviljelylaitosten Isojoen meritaimenen emokalaparvien jälkeläisistä.

Riista

Porojen laitumet, ruokinta ja tuottavuus poronhoitoalueen pohjoisosassa

Tutkimuksessa selvitettiin, miten porot valikoivat laitumia ja mitä talviravintoa ne käyttävät laiduntaessaan poronhoitoalueen pohjoisosan luonnonlaitumilla. Samalla selvitettiin, miten porokarjojen tuottavuus vaihtelee ja mitkä tekijät selittävät havaittuja tuottavuuden eroja paliskuntien välillä. Kuudessa tutkimuspaliskunnassa kerättiin vuosina 2007–2010 tutkimusaineistoja porojen laidunten ja ravinnon käytöstä, lumiolosuhteista sekä vaadinten ja vasojen ruhomitoista, painoista ja kunnosta.

Maatalous, Puutarha, Ruoka

Biologiset torjuntamenetelmät luomusipulin ja -perunan tautitorjunnassa

Vuonna 2014 Suomessa viljeltiin luomusipulia 40,3 hehtaarin ja luomuperunaa 483 hehtaarin alalla. Luomusipulin osuus kokonaisviljelypinta-alasta oli 3,5 % ja luomuperunan 0,8 %. Luomu-vihannesviljelyn satotasoihin ja sadon laatuun vaikuttavat merkittävästi erilaiset kasvitaudit. Peru-nanviljelyssä sadon määrää ja laatua heikentää perunaruton ohella perunaseitti (Rhizoctonia solani). Sipulilla viime vuosina suurimmaksi ongelmaksi on osoittautunut sipulinnäivete (Fusarium spp.). Vaikka nämä taudit ovat maalevintäisiä, yksi merkittävimmistä tartunnan lähteistä on saastunut lisäysmateriaali.

Maaseutu, Yleinen

Lapin maatalouden rakenne ja tuotanto 2014

Lapin asukasluku ja elinkeinorakenne on vuosikymmenien vaihtuessa muuttunut paljon. Lappilaisen maaseudun yritystoiminnan peruskivi maatalous, on muuttunut rakenteeltaan ja lukumääräisesti. Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin tiloja Lapissa oli 11647 kpl. Tästä tilojen määrä väheni tasaisesti ja nopea tilamäärän lasku käynnistyi 1980-luvulla. Vuoden 2014 tilaston mukaan maatiloja on enää 1612 kpl (MAVI 2015).