Maatalous

Uutta teknologiaa elintarviketurvallisuuden varmentamiseen

Ruuan profiloituminen vientituotteeksi, kuluttajien liikkuvuus, suurina erinä valmistettavien prosessoitujen ja valmisruokien käytön lisääntyminen sekä globaalit trendit lisäävät merkittävästi ruokaturvallisuusriskiä. Viranomaiset kiristävät valvontavaatimuksia ja kuluttajat haluavat enemmän tietoa ruokansa turvallisuudesta. Elintarvikkeiden valmistajilta odotetaan yhä laajempaa omavalvontaa turvallisuusuhkien eliminoimiseksi jo jatkojalostusprosessissa. Projektin yleistavoitteena oli parantaa elintarviketurvallisuutta elintarvikkeissa ja elintarviketuotantolaitoksissa kehittämällä uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia taloudellisten, nopeiden ja yksinkertaisten mittausmenetelmien käyttöönottoon. Lisäksi tavoitteena oli luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa ja tukee ruokaturvallisuusratkaisujen kehittämistä globaalien markkinoiden lisääntyviin tarpeisiin. FSC toimintaympäristöön on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin sekä alueen teknologiayritysten myötävaikutuksella Oulun elintarviketurvallisuuden tutkimuksen ja kehityksen osaamiskeskittymä. Toimintaympäristö on kokonaan uuden tyyppinen poikkitieteellinen lähestymistapa elintarviketurvallisuuden menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen. Toimintaympäristö on myös pohja, jolle tulevaisuuden elintarviketurvallisuusklusteri rakentuu.

Ilmasto, Maatalous, Ruoka

Menetelmäkuvaus ravinnejalanjäljen laskemiseksi. Laskentaesimerkkinä elintarvikeketju. NUTS-hankkeen loppuraportti

Typpi, fosfori ja kalium, ovat välttämättömiä ravinteita kaikelle turvatulle ruuantuotannolle ja elämiselle. Ihmistoiminnan seurauksena kuitenkin varsinkin typpeä ja fosforia on saatettu ravinnekiertoon liikaa, mikä näkyy tuotantoketjujen ravinnevuotojen vuoksi ravinnepäästöinä ja erilaisina ympäristövaikutuksina. Päästöjen lisäksi resurssien rajallisuus rasittaa ravinnetaloutta: fosforivarannot ovat hupenemassa ja reaktiivisen typen valmistaminen ilmakehästä kuluttaa runsaasti fossiilisia polttoaineita.

Metsä

Ruplaraha, venäläiset investoijina Suomen metsäsektorilla

Raportissa kuvataan kokemuksia venäläisten investoinneista Suomen metsäsektorille. Kuvaukset perustuvat Itä-Suomen kehittämisyhtiöiden Venäjä-asiantuntijoiden sekä suomalaisten ja venäläisten investoinneissa mukana olleiden haastatteluihin. Tuloksissa painottuu suomalainen näkemys, sillä vain kaksi venäläistä suostui haastateltavaksi. Venäläisiä investointeja on tullut Suomeen hyvin vähän.

Metsä, Tilasto

Tilasto: metsämaan omistus 2013

Yksityishenkilöt omistivat Luonnonvarakeskuksen julkaisemien tietojen mukaan vuoden 2013 lopussa yhteensä 376 000 vähintään yhden hehtaarin metsätilakokonaisuutta. Metsää omistavien kuolinpesien määrä on vähentynyt vuoden 2006 jälkeen seitsemässä vuodessa 3 800 metsätilalla (8 %) ja niihin kuuluvan metsämaan ala 160 000 hehtaarilla. Kuolinpesiä on muutettu erityisesti verotusyhtymiksi, joiden määrä on kasvanut kaikkiaan 7 700 metsätilalla (16 %) ja 254 000 hehtaarilla.

Maatalous, Ruoka

Naudanlihan syöntilaatuun vaikuttavat tekijät. Kirjallisuusselvitys

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kartoittaa uusinta naudanlihan syöntilaatuun liittyvää tutkimustietoa. Naudanlihan syöntilaadun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat mureus, mehukkuus ja maku. Valitettavasti naudanlihan syöntilaatu on hyvin vaihtelevaa. Murean naudanlihan ja tasaisen laadun edellytyksenä on järjestelmällisyys ja tieto. Eläinten ominaisuudet, ruokinta ja olosuhteet vaikuttavat aina lopputuotteeseen.