Tässä oppaassa käsitellään kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa lähtien raaka-aineista ja prosessointitekniikoista aina toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön ja tuotteiden markkinointiin asti. Oppaan tavoitteena on ohjata kierrätyslannoitteiden tuottajat löytämään toiminnassa tarvittava tieto oikeista paikoista.
Raportti käsittelee Suomen merialueen kalakantojen tilaa 2017 ja antaa ennusteen vuosille 2018-2019 silakan, kilohailin, turskan, lohen, siian, kuhan ja ahven osalta.
Luonnonvarakeskuksen Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa perinteiseen tyyliin ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
METSO-tilannekatsaus esittelee ohjelman tuloksia ja etenemistä vuoden 2017 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2018 toimintaa ja suunnitelmia.
Tähän julkaisuun on koottu kertomuksia eri kirjoittajilta, jotka ovat olleet mukana suomalaisen Green Care -toiminnan kehittämisessä Valtakunnallisen Green Care -koordinaatiohankkeen puitteissa ja liepeillä.
Osana Saimaannorppa-LIFE –hanketta selvitettiin vapaa-ajankalastusta Saimaalla, saimaannorpan esiintymisalueella, 15.4.2014 – 14.4.2015 välisenä aikana. Selvityksessä tarkasteltiin kalastuksen alueellista ja vuodenaikaista jakautumista sekä kalastajien, pyynnin ja saaliin määriä ja tärkeimpiä pyyntitapoja ja saalislajeja. Työssä tarkasteltiin myös kalastuksen merkitystä harrastuksena ja suhtautumista norpansuojelun takia annettuihin kalastusrajoituksiin.
Uusimman kanta-arvion 2018 perusteella ilveskannan laskusuunta jatkuu. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta noin 21 prosenttia. Ennen metsästyskautta 2018/2019 Suomessa arvioidaan olevan 1865–1990 yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2017 arvioidaan havaitun noin 332–375 pentuetta, mikä on 22 % vähemmän kuin 2016. Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2018 syntyneistä pennuista.
Tämä raportti selvittää biokaasutoimijoiden ja viljelijöiden näkemysten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia mädätysjäännöksen hyödyntämisestä lannoitteena. Molemmilta kysyttiin jäännöksen laadun ja käytön nykytilasta sekä sen jatkojalostamisen tarpeista. Kirjallisuudesta selvitettiin myös eurooppalaisia laitos- sekä pilotmittakaavan ratkaisuja erilaisista jalostusteknologioista. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan suosituksia mädätysjäännöksen jalostamisen ja kierrätyslannoitteiden valmistuksen käyttöönottoon sekä kierrätysravinteiden markkinoiden kehittämiseen.
Suomessa oli maaliskuussa 2018 arviolta 165–190 sutta. Lukumäärä on noin 10 % suurempi kuin maaliskuussa 2017. Suomen susikannan painopiste on siirtynyt läntisen Suomen kannanhoitoalueelle, jossa arvioitiin olleen susikannasta 68 %.
Sahatavaran tuotanto ja vienti kasvavat edelleen viime vuodesta. Alkuvuoden notkahduksen jälkeen viennin Kiinan uskotaan loppuvuoden aikana normalisoituvan kiinalaisten saatua purettua varastojaan. Vienti kasvaa myös Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Kotimaassa sahatavaran kysyntä hieman lisääntyy omakotitalorakentamisen määrän kasvaessa. Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan nousevan tänä vuonna 12,2 miljoonaan kuutiometriin.
Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Savon tuottajien ja elintarvikealan kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä ennakointimentelmiä hyödyntäen. Hankkeessa selvitettiin Etelä-Savon elintarvikealan nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuluttajaodotuksia sekä rakennettiin vaihtoehtoisia tulevai-suusskenaarioita 2030 maa- ja elintarviketalouden osalta, joiden vaikutuksia arvioitiin niin yrittäjien kuin alan toimijoiden kanssa vuorovaikutteisella kehittämistoiminnalla.
Julkaisuun on koottu tietoja Suomen peltomaiden muokkauskerroksen lajitekoostumuksesta (maalajista), orgaanisen aineksen määrästä (multavuudesta), happamuudesta ja maan viljavuusfosforipitoisuudesta vuosilta 1996–2000 (noin 880 000 maanäytettä) ja 2005–2009 (noin miljoona näytettä). Maanäytteet ovat viljelijöiden tai maatalousneuvojien ottamia osana vapaaehtoista maatalouden ympäristökorvausta.
Länsihaaran voimalaitoksia operoivan Helen Oy:n vetämässä hankkeessa selvitetään parhaat ja kustannustehokkaimmat vaihtoehdot kalan kulun järjestämiseksi Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten ohi vuosina 2017–2018. Tämän selvitystyön taustaksi Luonnonvarakeskus koosti tähän raporttiin yhteenvedon Kymijoen vaelluskalojen potentiaalisista tuotantoalueista, vaellusyhteyksistä, vaelluskalakantojen tilasta sekä niihin liittyvistä tutkimuksista ja seurannoista. Lisäksi Luonnonvarakeskus arvioi Kymijoen länsihaaran vaellusyhteyksien sekä laajemminkin Kymijoen vaelluskalatuotannon potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia.
Tämä raportti kokoaa yhteen kaksi erillistä, puuvesiä käsittelevää osaraporttia. Ensimmäinen osaraportti kuvaa Pohjois-Amerikassa tehtävää mahlan valutusta, jalostusta, markkinointia sekä tutkimusta siinä laajuudessa ja niiden kohteiden perusteella, joihin tutustuttiin Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin suuntautuneella benchmarking-matkalla. Toinen osaraportti on puuvesien kilpailija-analyysi, joka kuvaa puuvesimarkkinoiden tilannetta, tuotteita ja toimijoita. Kilpailija-analyysin toivotaan edistävän suomalaisten yritysten vientiä kasvavilla puuvesimarkkinoilla.
Hyönteisistä saatu ravinto on oikein käsiteltynä turvallista ja terveellistä. Tähän liittyy viranomaisten varovaisuus ja huolellinen harkinta sekä yhteensopivuus muun elintarvikelainsäädännön ja siihen liittyvän muun lainsäädännön kanssa. Tässä raportissa tarkastellaan tilannetta vuonna 2017. Heinäkuun alusta lähtien v. 2017 hyönteisistä valmistetun valkuaisrehun käyttö kalojen ruokinnassa sallittiin EU:n lainsäädännön muutoksen perusteella. Vuoden 2018 alusta alkavaa uuselintarvikeasetuksen siirtymäaikaa ennakoiden kokonaisten hyönteisten elintarvikekäyttö sallittiin Suomessa, kuten oli jo tehty muutamassa muussa EU-maassa.