Tässä raportissa esitellään yhdeksän maan biotalousstrategioiden keskeinen sisältö. Selvityksen kohteena oli kuusi Euroopan maata (Alankomaat, Italia, Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi) sekä Etelä-Afrikka, Kanada ja USA.
Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot muodostuvat menetetystä saaliista ja rikkoutuneista pyydyksistä. Tässä raportissa esitetään kaupallisten kalastajien ilmoittamien hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen määrä ja arvo kalalajeittain ja kalastusalueittain.
Säilörehusta, jaloittelutarhoista ja tarha-alueilta sekä erilaisista pesuista muodostuvia nestemääriä on tarpeen selvittää, jotta sekä ympäristölupia haettaessa että niitä myönnettäessä lupaviranomainen pystyy arvioimaan tarvittava vesien varastointi- ja käsittelykapasiteetti, ja siten varmistamaan niiden asianmukainen käsittely kotieläntiloilla ja turkistarhoilla. Tähän selvitykseen on koottu tietoa aikaisemmista julkaisuista, ympäristölupapäätöksistä sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksista. Tietopuutteiden paikkaamiseksi on käytetty myös asiantuntija-arvioita.
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2019 asti
Tässä tutkimuksessa selvitettiin elinkaarianalyysimenetelmää (LCA) käyttäen kuuden eri eristemateriaalin tuotantoketjun ympäristövaikutuksia ns. kehdosta tehtaan portille. Menettely sisältää kaikkien raaka-aineiden hankinnan ja valmistuksen sekä näiden kuljetukset ketjun eri vaiheissa, kulutetun verkkosähkön ja muun energian tuotannon, tuotannossa syntyvien jätteiden käsittelyn sekä itse tuotteen tuotantoprosessin siihen pisteeseen, kun valmis tuote lähtee tehtaan portilta eteenpäin.
Tässä väliraportissa esitetään, mitä hankkeessa on saatu aikaiseksi ensimmäisen vuoden aikana. Ensi syksynä on tarkoitus levittää kuitu lopulle 65 ha:n alalle. Sen jälkeen tarvitaan ainakin vuoden seurantajakso, jotta valuma-aluetuloksista voidaan vetää johtopäätöksiä. Sen sijaan Jokioisten ruutu- ja laboratoriokokeiden tulokset ovat käytettävissä ensi vuonna.
Ulkopaikkakuntalaiset perintökalastajat olivat Teno-Inarijoen lohenkalastajien pienin erityisryhmä, mistä syystä heidän kalastustaan ei ole aiemmin erikseen julkaistu. Tässä raportissa käsitellään perintökalastajien lohisaaliita sekä kalastuslupia eri vuosikymmeninä.
Raportissa käsitellään Tenojoen sivujokien lohikantoihin kohdistuvaa kalastusta ja muutoksia saaliissa. Noin 45 vuoden seuranta-aikana lohenkalastukseen vaikuttivat monet kalastussäädösten ja kalastustapojen muutokset. Luonnonvaraiset lohikannat vaihtelivat melko säännönmukaisesti, mikä heijastui myös saalistilastoissa.
Raportissa käsitellään kalastusmatkailijoiden tilastoituja lohisaaliita kokonaisuutena tai jaettuna eri jokialueille ja kalastustavoille pitkällä seuranta-ajalla.
Tässä raportissa tarkastellaan Teno-Inarijoen pääuoman, rajajokilaueen Suomen puoleisia lohisaaliita pyyntitavoittain, pyydyksittäin pitkältä seuranta-ajalta ja neljältä eri ajanjaksolta, jotka määräytyivät Tenojoen kalastussäädösten muutosvuosien, 1979 ja 1989 mukaan.
Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa valtaosan Suomen maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria ja kalataloutta koskevista tilastoista. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu niiden keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2019 keskittyen.
Tämän oppaan laatimisen taustalla ovat maa- ja porotalouden kokemukset porojen aiheuttamista peltoviljelyvahingoista ja niiden arviointikäytännöistä. On tullut esille, että vahinkoarviointeja viljelyksille on tehty erilaisin tavoin ja käytännöin. Tämä kirjava toiminta on tuonut esille tarpeen luoda yhtenäinen arviointiprosessi opaskirjan muodossa, jossa yksityiskohtaisesti kuvataan arviointimenettely ja annetaan ohjeet arvioinnin tekemiseen.
Työ puuhuoltoketjussa on osa toimintoketjua, joka voi ulottua hyvinkin kauas kansainvälisille markkinoille. Työn toteuttajia ovat monesti pienyritykset. Työ metsissä ja kuljetusreiteillä sijoittuu maantieteellisesti kauas, laajalle ja hajanaiselle alueelle. Työn puuhuoltoketjussa tulisi olla työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävää, jolloin alalla työskentelevien terveydentila ei vuosien myötä vaarantuisi. Raportissa esitettyjen tulosten äärellä voidaan pohtia, onko sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus jäänyt taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon. Joka tapauksessa tässä laajuudessa ensimmäinen koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia selvittänyt kysely osoittaa pohjatiedot työhyvinvoinnin interventiohankkeille
Tämä Luonnovarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä Tapiolle laatima raportti Ilmastonmuutos ja metsänhoito – yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon kokoaa suositusten uudistamisen kannalta tärkeää tutkimusnäyttöä. Raportti keskittyy kysymyksiin, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsiin ja millaista on ilmastomuutokseen sopeutuva metsänhoito.
Tässä raportissa käydään läpi kauden 2021–2027 CAP (Common Agricultural Policy, CAP) - uudistuksen sisältöä ja uudistuksen vaikutuksia Suomen maatalouteen.