Itämeren kalakannoista silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven ovat tämän tutkimuksen aiheena.
Turkiseläinten kasvatus on Suomessa keskittynyt Pohjanmaan maakuntiin, joissa on paljon muutakin kotieläintaloutta. Osana TURKISTEHO-hanketta tutkittiin pyrolyysiä yhtenä turkiseläinten lannan prosessointimenetelmänä ja arvioitiin hiilijakeen soveltuvuutta lannoitevalmisteeksi, pyrolyysikaasun ja -nesteen energiamäärää sekä nesteen soveltuvuutta biokaasulaitoksen syötteeksi. Lisäksi kartoitettiin toimintaan liittyvän lainsäädännön nykytilanne.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia morsingon ympärivuotisen kasvihuoneviljelyn mahdollisuutta eri valo-olosuhteissa sekä eri lannoitusvoimakkuuksissa. Viljelyolosuhteiden vaikutusta sadon määrään, puhtaan indigon ja raakaindigon määriin tutkittiin.Tukimuksen johtopäätös oli, että morsinko on potentiaalinen uusi viljelykasvi kasvihuoneessa. Edellytyksenä on riittävä kasvihuonetekniikka ja hyvä valotuskalusto sekä aktiivinen ravinnetilan seuranta kasvualustassa.
Green Care hyödyntää luontoelementtejä tavoitteellisesti ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Blue Wellbeing ja Blue Care -termien alla tunnistetaan luonnon sinisen osan, vesistöjen, hyvinvointivaikutukset arjen ympäristöstä sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Tässä raportissa tarkastellaan kahden erilaisen, luonnonvesien vahvasti leimaaman alueen mahdollisuuksia sinisten hyvinvointipalvelujen toimintaympäristöinä. Puumalassa leimallista on Saimaan järvimaisema ja Oulun Hupisaarten kaupunkipuistossa puroverkosto ja Oulujoen alajuoksu.
METSO-tilannekatsaus 2019 esittelee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) 2008–2025 tuloksia ja etenemistä vuoden 2019 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2020 toimintaa ja suunnitelmia.
Tähän opasjulkaisuun on koottu hoito-ohjeita viljelykasvien geenivarojen laadukasta ja turvallista säilytystä varten. Se on kirjoitettu erityisesti tukemaan viljelykasvien geenivarojen keskuskokoelmien ympärille rakennetun varmuussäilyttäjäverkoston toimijoita, mutta sitä voivat hyödyntää muutkin kasvien hoidosta ja kasvikantojen ylläpidosta kiinnostuneet tahot.
Lajittelututkimuksissa vuosina 2018 ja 2019 selvitettiin elintarvikejätteen (sisältäen ruokahävikin ja keittiöbiojätteen) osuutta sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä kotitalouksissa Helsingin ja Turun seuduilla.
Katsauksen erityisteemat vievät lukijan tarkastelemaan lähemmin koronapandemian vaikutuksia ruokaketjussa. Toisessa erityisteemassa selvitetään eläinmaailman pandemian eli afrikkalaisen sikaruton (AFS) vaikutuksia sianlihan markkinoihin. Kolmas erityisteema käsittelee ympäristöarviointia ja yleensä tiedolla johtamista ja toisaalta sen erityislaatuisuutta politiikassa.
Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien (CWR) suojelun merkitystä korostetaan keskeisissä maailman kasvigeenivarojen suojelua koskevissa strategioissa. Tässä Luonnonvarakeskuksen, Luomuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen toimijoiden yhteishankkeen tuloksena syntyneessä raporttijulkaisussa on etsitty tarkennettu CWR-lajien lista Suomelle, sekä keinoja ja vaihtoehtoja CWR-lajien suojelun järjestämiseksi Suomessa.
Maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisimmin 46 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä. Perhelaumojen määrä oli 30 ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 17. Kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa ja 15 paria. Laumareviireistä kuusi ja parin reviireistä 2 sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin (ns. rajareviirit). Susikanta on kasvanut vuodesta 2017.
Tässä raportissa tarkastellaan demonstraatiolaitoksen kokonaisvaltaista ympäristökestävyyttä elinkaariotteella ilmastovaikutukseen keskittyen. Hiilijalanjäljen arviointi sisälsi Demotehdas-konseptilla jalostettavien kierrätyslannoitevalmisteiden valmistusketjujen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa.
Tässä projektissa selvitettiin ruoan uudelleenjakamista ruokahävikin vähentämisen keinona Suomessa. Tavoitteina oli selvittää potentiaalia ja tapoja lisätä ylijäämäruoan käyttöä Suomen ruoka-apujärjestöissä. Kyselyillä ja haastatteluilla selvitettiin ruoka-aputoiminnan laajuutta, ruoan jakamisen muotoja ja määriä sekä toimijoiden kokemia haasteita sekä ruoka-aputoiminnan kehitystarpeita. Lisäksi selvitettiin toimijoiden tärkeäksi arvioimaa viestintää ja sen parantamisen mahdollisuuksia.
Alkuvuoden metsäteollisuuden lakoista johtuneet tuotantoseisokit ja koronaepidemian vuoksi heikentyvä kysyntä alentavat metsäteollisuustuotteiden tuotantomääriä Suomessa tänä vuonna. Vaikka pandemia on ainakin hetkellisesti lisännyt joidenkin metsäteollisuustuotteiden, kuten pehmopapereiden ja pakkausmateriaalien, kysyntää, markkinoihin liittyvä keskeisin epävarmuustekijä on, kuinka nopeasti epidemia saadaan hallintaan ja talous normalisoituu.
Tutkimusraportti tarjoaa ajantasaisen lähikuvan Suomen metsänomistajakunnasta. Raportissa kuvaillaan metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä, metsänomistuksen tavoitteita sekä puunmyyntejä.
Tähän julkaisuun on koottu KEBIPORO-hankkeen erilliset osaraportit sekä niiden ja Luken Porolaiduninventoinnin perusteella tehdyt suositukset laidunten käytön ja porotalouden kestävyyden kehittämiseksi.