Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsätalouden vesistökuormitusta vuonna 2014 perustetun pysyvän seurantaverkon avulla. Seurantaverkkoon kuuluu sekä luonnontilaisia että metsätalouden käytössä olevia metsäisiä latvavaluma-alueita. Luonnontilaiset alueet luovat vertailupohjan ihmistoiminnan aiheuttamalle kuormitukselle.

Seuranta tuottaa tietoa valuma-alueilta purkautuvan veden määrästä, laadusta ja ainekuormista. Seurantaverkon avulla metsätalouden harjoittajat saavat tietoa toimintansa vaikutuksista vesien laatuun ja voivat käyttää tuloksia vesiensuojelun kehittämisessä ja koulutuksissa. Lisäksi voidaan arvioida myös ilmastonmuutoksen pitkäaikaisia vaikutuksia vesistökuormitukseen.

Suomen vesistöjen merkittävin ongelma on rehevöityminen ja tummuminen, jota aiheuttaa erityisesti vesistöön päätyvä typpi ja fosfori sekä kiintoainekuormitus. Vesistöjämme kuormittavat muun muassa maa- ja metsätalous, yhdyskunnat, haja-asutus sekä turvetuotanto. Metsätalouden merkittävin vesistöhaitta johtuu kunnostusojitusten aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta sekä vanhoilta ojitusalueilta tulevasta pitkäaikaisesta typpi- ja fosforikuormasta.

Seurantaverkoston tulokset ovat vapaasti katsottavissa Luken Luonnonvaratieto-palvelussa: https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=vesistokuormitus&lang=fi

Tiedot päivitetään palveluun päättyneen vuoden osalta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.