Uudet keinot vesihomeen torjumiseksi kalanviljelylaitoksilla

Vesihometauti aiheuttaa kalanviljelyssä mittavia taloudellisia tappioita sekä vakavia seurauksia viljeltävien kalojen hyvinvointiin ja uhanalaisten lohikalakantojen suojelutyöhön. Ongelma voi ilmetä viljeltävillä lohikaloilla ympäri vuoden ja kaikissa elinkierron vaiheissa mutta erityisesti sukukypsymisen ja vaellusvalmiuden (smolttivaiheen) kehittymisen yhteydessä.

Tässä hankkeessa vesihomeongelmaan testataan kolmea potentiaalista torjuntakeinoa: kalojen spesifistä rokottamista sekä täysnaaras- ja steriilikalatekniikkaa, jotka ovat myös kalanviljely-yritysten hyödynnettävissä. Lisäksi hankkeessa selvitetään vesihomeresistenssin perinnöllistä vaihtelua kirjolohella ja siten mahdollisuutta parantaa emokalaston ja yrityksille tuotettavan kalamateriaalin vastustuskykyä valintajalostuksen avulla. Kokeet toteutetaan Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelylaitoksella.

VEKKI-hankkeen osatyöt:

1. Rokotetestaus

Taudinaiheuttajabakteeria (Flavobacterium psychrophilum) vastaan suunnitellun, Suomessa vielä toistaiseksi erityisluvanvaraisen rokotteen vaikutuksia testataan kahdella viljellyllä lohikalalajilla (uhanalainen Vuoksen vesistön järvilohi ja kansallisen valintajalostusohjelman kirjolohi) niiden eri ikävaiheissa. Tämän rokotteen toimivuudesta myös vesihomeen taltuttamisessa on saatu lupaavaa näyttöä yhdeltä kalanviljely-yritykseltä, mikä kannustaa tarkempaan kokeelliseen tutkimukseen. Kokeella haetaan vastausta kysymykseen, vähentääkö tai ehkäiseekö rokotteen käyttäminen vesihometta poikas- ja emokalavaiheissa (1–4 vuotiaissa kaloissa).

2. Steriilikalatekniikka

Optimoidaan steriilikalamenetelmä (indusoitu triploidia) ja täysnaarastekniikka viljellylle järvitaimenelle ja järvilohelle. Tavoitteena on löytää molemmille lajeille mahdollisimman hyvän triploidia- ja täysnaarassaannon sekä kalamateriaalin laadun (elävyyden) tuottavat käsittelyt, joita voidaan soveltaa tuotantomittakaavassa sekä valtion (Luken) omistamilla että yksityisillä kalanviljelylaitoksilla.

3. Vesihomeresistenssin geneettinen vaihtelu (genominen valintatyökalu)

Vastustuskykyisten kalojen viljelyn mahdollistamiseksi kehitetään valintamenetelmä vastustuskyvyn parantamiseksi vesihometta vastaan. Tavoitteena on ns. genominen valinta, jossa lukuisilla molekyylimarkkereilla pystytään ennustamaan emokalojen perinnöllinen potentiaali vesihometaudin vastustuskyvylle. Tämä on erityisen hyödyllistä tapauksissa, joissa emokalasto halutaan pitää tautivapaana, mutta kaupallisissa ympäristöissä on tauteja. Menetelmä on rutiinikäytössä mm. lohen valintaohjelmissa teuras- ja tautiominaisuuksien parantamisessa. Genomisessa valinnassa hyödynnetään koko genomin kattavaa tietoa ominaisuuden periytymisestä, eikä se nojaudu pelkästään muutamaan isovaikutteiseen geeniin.