Innovative Tools and Knowledge Base to Support a Sustainable Production of High Quality Milk

Vastuullinen maidontuotanto

Alkamispäivä

01.01.2011

Päättymispäivä

31.12.2015

Tiivistelmä

Maidontuotantotilan menestys riippuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Niihin kuuluvat muun muassa kuluttajien odotukset maidon laadusta, eläinten terveys ja tuotannon kestävyys ympäristön kannalta. Tämä hanke painottaa maitoa osana ihmisten terveellistä ruokavaliota ympäristön kannalta kestävästi tuotettuna ja lehmien terveyttä vaalien, mikä luo perustan suomalaisen maidontuotannon jatkumiselle. Tutkimukseen osallistuvat MTT, Helsingin yliopisto, University of Liege Belgium, Valio Oy, ja Faba. Alkuperäinen kolmivuotinen (2012-2014) hanke koostuu viidestä työpaketista, joiden tavoitteina on: i) kehittää rutiinimenetelmä yksittäisten maidon rasvahappojen pitoisuuksien määrittämiseen ii) arvioida maidon rasvahappokoostumuksen periytyvyys suomalaisessa ayrshirepopulaatiossa ja rasvahappokoostumuksen yhteydet tuotantoon ja hedelmällisyyteen iii) kehittää uusia biomarkkereita lehmien energiataseen ja metabolisen stressin määrittämiseen iv) kehittää edullinen menetelmä lehmien kuiva-aineen syöntiin tilatasolla, ja v) kehittää ekologinen systeemimalli maidontuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi Hankeen alkuvaiheessa haettiin ulkopuolinen rahoitus ja tarkennettiin tutkimussuunnitelmaa, jossa fokusoidaan seuraavan viiden vuoden aikana kaikki tutkimusaktiviteetit lypsylehmien rehuhyötysuhteen parantamiseen (katso myös Feed Efficiency hanke). Tämä 5-vuotinen (2013-2017) tutkimushanke (katso Feed Efficiency hanke) on suomalaisen tutkimuksen panos kokonaisuuteen ”Nordic Feed Efficiency Project”, joka on pohjoismaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen aloite. Sen tavoitteena on saattaa yhteen pohjoismaisten tutkimustahojen asiantuntijuus ja tutkimusnavetoiden resurssit lypsylehmien rehuhyötysuhteen parantamiseksi jalostuksen ja ruokinnan keinoin. Tutkimushanke hyödyntää aikaisempien ja parhaillaan menossa olevien hankkeiden tuloksia. Se on jatkoa hankkeille "Lypsylehmien rehunkäyttökyky" (2006-2009) ja "GreenDairy” (2010-2012), ja linkittyy EU-hankkeisiin “SOLID” (2011-2015, KBBE-2010-4) ja “Ruminomics” (2011-2015, FP7, KBBE-2011-5). Hankkeen päätavoitteet ovat i) luoda kattava tutkimustietokanta rehuhyötysuhdemittauksista, ii) määritellä rehuhyötysuhdeominaisuudet jalostusta varten parhaan taloudellisen tuloksen takaamiseksi, ja iii) kehittää tilakäyttöön sopivia menetelmiä, joilla rehuhyötysuhdeominaisuuksia voidaan mitata. Hanke koostuu kolmesta työpaketista (WP). WP1:ssä kerätään mittauksia rehuhyötysuhdeominaisuuksista Jokioisten, Maaningan ja Viikin tutkimusnavetoissa. Erilaisia mittaustekniikoita (NIR, MIR, fotoakustinen spektroskopia) hyödynnetään rehuannoksen sulavuuden, kudosenergian purkamisen ja hengityksessä hukkautuvan metaanin energian määrittämiseksi. WP2:ssa arvioidaan rehuhyötysuhteen paranemisen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi tutkimusnavetoissa kerättyjen eläintietojen perusteella määritellään rehuhyötysuhdeominaisuuksia ja mallinnetaan niiden perinnöllistä taustaa sekä yhteyksiä muihin tärkeisiin jalostettaviin ominaisuuksiin. WP3 keskittyy testaamaan ja validoimaan menetelmiä, joilla voidaan määrittää rehujen syönti rehu- ja sontanäytteiden NIR-analyyseillä. Menetelmät validoidaan tutkimusnavetoissa ja pilottikokeessa käytännön karjatiloilla. Hankkeen toteuttavat tutkimusryhmät MTT:ssä ja HY:ssä yhteistyössä alan yritysten ja pohjoismaiseen yhteishankkeeseen osallistuvien tanskalaisten (Århus), norjalaisten (Ås) ja ruotsalaisten (SLU Uppsala ja SLU Umeå) yliopistojen kanssa. Hankkeessa määritellään rehuhyötysuhdeominaisuudet, rehuhyötysuhteen parantamisen taloudellinen arvo, geneettiset parametriestimaatit rehuhyötysuhdeominaisuuksille, ja validoidaan tulokset tutkimusnavetoiden tuloksia käyttäen ja käytännön karjatiloilla. Tuloksista laaditaan tieteellisiä ja kongressiartikkeleita sekä ammattikirjoituksia.