Siirry pääsisältöön

Valkuaisnurmilla edullista rehua ja ympäristöhyötyjä

VALNURRE

1) Tausta ja tavoitteet
Kotimaisen valkuaisen tuottamiseen ja tuotantopanoskustannuksen karsimiseen on tällä hetkellä suuri tarve, kun maidon- ja naudanlihantuotanto kärsivät vakavasta kannattavuuskriisistä. Lisäksi tavoitteena oleva vähähiilinen ja ravinteidenkäytöltään mahdollisimman lähelle suljettua kiertoa pääsevä maatalous ei voi enää tulevaisuudessa perustua nykyisessä määrin teollisiin väkilannoitteisiin, jos saatavilla on energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi tapa tuottaa rehua ja erityisesti valkuaista eläinten tarpeisiin. Palkokasvit ovat typpilannoituksen suhteen joko lähes tai täysin omavaraisia ja niistä useilla on hyvä satopotentiaali oikein viljeltyinä. Puhtaille nurmipalkokasvustoille ei ole olemassa kotimaista korjuuaikasuositusta ja joidenkin lajien viljelyohjeetkin ovat lähinnä vanhoille lajikkeille annettuja. Tarve korjuuaikasuosituksen laatimiselle on olemassa, sillä se on ensimmäinen askel kohti varsinaisen korjuuaikaennusteen laatimista (vrt. mm. heinä- ja apilapitoisten nurmien Artturi®-korjuuaikapalvelu). Olennaista olisi myös selvittää, miten suuria talous- ja ympäristöhyötyjä on odotettavissa siitä, jos viljellään puhtaiden heinänurmien sijasta tai ohella nurmipalkokasveja. Korjuuaikasuosituksella ja viljelyohjeilla voitaisiin ohjata viljelyä ympäristöystävälliseen suuntaan.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa valkuaisnurmien – sekä puhtaiden että seoskasvustojen - viljelyyn viljelyvyöhykkeillä 3 ja 4e Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella ja siten lisätä tilojen valkuais- ja ravinneomavaraisuutta.

2) Toteutus
Tutkimusaineistoina käytetään kahden Luonnonvarakeskus Seinäjoen/Ylistaron toimipisteessä toteutettavan tutkimushankkeen kenttäkokeita: TALVISOPU-hankkeen kokeissa tuotetaan tietoa viiden puhtaan sinimailaslajikkeen talvenkestävyydestä, kehitysrytmistä, sadonmuodostuksesta ja laadun kehityksestä kolmen niiton korjuu strategiassa (koe A, v. 2014-2016). Tuota Valkuaista –hankkeen kokeessa tuotetaan tietoa puhtaiden ja heinäseoksina viljeltävien valkuaisnurmikasvien tallauksen ja niittokertojen kestosta, satotasosta, botaanisesta koostumuksesta, rehulaadusta ja kehitysrytmistä (koe B, v. 2016-2018).

Tämä hanke on tieteellinen lisäosio em. hankkeiden toteutuksen tieteelliseen syventämiseen, tulosten tieteelliseen jalostamiseen, julkaisuun ja kahden saman teeman hankkeen yhteennivomiseen.

3) Tuotokset
Hankkeessa luodaan pohja puhtaina kasvustoina viljeltävien valkuaisnurmien korjuuaikasuosituksille ja sekä puhtaiden että seoskasvustojen ympäristöystävällisen viljelyn ohjeille. Tuloksilla voidaan osoittaa, millaisia ovat nurmipalkokasvien viljelyn lisääntymisen aikaansaamat taloudelliset ja ympäristöhyödyt.

Hankkeessa tuotetaan julkisten opinnäytetöiden ohella kaksi tieteellistä artikkelia. Kokonaisuudesta valmistuu kaksi maisteritutkielmaa, joista toinen painottuu seoskasvustojen ja mahdollisesti laajemminkin monipuolisen viljelykierron ympäristövaikutuksiin (kasvihuonekaasupäästöt ja energiantarve) ja toinen sopivien nurmiheinä- ja nurmipalkokasviosapuolten valintaan seoskasvustoissa. Hankkeen peltokokeista syntyy uutta, käytännönläheistä tietoa, jota on mahdollista hyödyntää agrologi-AMK-opinnäytetöinä.

4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti
Hankkeen kahden kenttäkokeen tulosten perusteella on mahdollista luoda alustava korjuuaikasuositus puhtaille ja seosvalkuaisnurmille ja lisäksi parantaa niiden ympäristöystävällisiä viljelyohjeita viljelyvyöhykkeitä 3 ja 4e ajatellen. Koska tulokset on tuotettu aidoissa pelto-olosuhteissa Etelä-Pohjanmaalla, ne ovat erinomaisesti hyödynnettävissä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Tuloksista tiedottamiselle on varattu rahoitusta. Tulosten käytäntöön vienti tapahtuu alueellisten kehittämis-, tiedotus- ja koulutushankkeiden kautta, joissa hanketoimijat ovat mukana tai joihin hanketoimijoilla on hyvät yhteydet.

5) Asiakkaat
Viljelijät, neuvojat, tutkijat, opetus ja opiskelijat.